2021 on merkittävä vuosi Mars-lentojen historiassa. Kesällä 2020 peräti kolme maata lähetti punaista planeettaa kohti yhteensä kaksi mönkijää, yhden laskeutumisaluksen, yhden minihelikopterin ja kaksi kiertoradalle asettuvaa satelliittia, ja nyt ensimmäinen niistä saapuu perille: satelliitti Al-Amal tai englantilaisittain Hope. Kyseessä on Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kaikkien aikojen ensimmäinen Mars-hanke.
Kolmen maan Mars-hankkeista saadaan aiempaa yksityiskohtaisempia tutkimustuloksia Marsista – planeetan kaasukehästä aina sen pinnan hiekkaan asti.
Kaasukehää tutkii kaksi uutta kiertoradalle asettuvaa satelliittia: Hope sekä Kiinan Tianwen-1-hankkeeseen kuuluva satelliitti.
Yhdistyneiden arabiemiirikuntien satelliitti on nimeltään Al-Amal tai englantilaisittain Hope eli toivo. Sillä on työkaluinaan muun muassa spektrometri. Kaikki aineet lähettävät tai imevät itseensä valoa tietyillä aallonpituuksilla. Kun tutkitaan esimerkiksi kaasukehästä tulevaa valoa, voidaan spektrometrin avulla tunnistaa, mitä aineita kaasukehässä on.
Hopen on myös määrä mitata, miten paljon lämpöä Marsin pinnalta haihtuu ja miten paljon hiilidioksidia kaasukehään kerääntyy. Hiilidioksidi vaikuttaa planeetan lämpötilaan kasvihuoneilmiön kautta samalla tavalla kuin Maassa.
Näin Hope kartoittaa Marsin ilmastoa
Hiilidioksidin lisäksi Hope tarkkailee veden – tai sen ainesosien vedyn ja hapen – määrää kaasukehässä. Toiveena on laatia päiväkohtaisia sääennusteita Marsin lämpötilasta, pilvipeitteestä ja sateista.
Kiinan HX-1-satelliitin tehtävänä taas on selvittää metaanin määrää Marsissa. Metaani voi olla merkki elämästä.
Nasan Curiosity-mönkijä, joka on kierrellyt Marsissa vuodesta 2012 lähtien, on havainnut Marsin pinnalla ajoittain huomattavia metaanipitoisuuden heilahteluja.
Sen sijaan kiertoradalla lentävät satelliittiluotaimet eivät ole huomanneet muutoksia kaasukehässä. Niinpä on epäilty, että metaani hajoaa noustessaan kaasukehässä.
Kiinan HX-1 etsii metaania kaasukehän alaosista. Toiveissa on, että se voisi selvittää metaanin alkuperän. Metaani voi olla peräisin pinnanalaisesta merestä, jossa sitä syntyy mineraaleista tai mikrobien aineenvaihdunnasta.
Tutkijat ovat arvelleet, että kallioperästä tai pieneliöistä tuleva metaani muuttuu pinnan alla metaanijääksi eli klatraatiksi, joka sitten kesän lämmössä sulaa kaasuksi ja pihisee kaasukehään.
Nasa pelkää liikenneruhkaa Marsissa
Hope-luotaimen saavuttua Marsiin Kiina ja USA seuraavat pian perässä omilla aluksillaan.
Liikenteestä tulee niin tiheää, että Nasa pitää erityisen tarkasti silmällä alusten ratoja, kun ne lähestyvät punaista planeettaa.
Ne saattavat nimittäin törmätä toisiinsa – tai esimerkiksi luotaimiin, jotka jo ennestään kiertävät Marsia.