Siinä tapauksessa, että Marsista löytyy elämää, voidaan puhua vuosituhannen tieteellisestä läpimurrosta, joka määrittää uudelleen ihmisen aseman maailmankaikkeudessa.
Siksi hiljattain nousi kova kohu, kun kansainvälinen tutkimusryhmä väitti saaneensa näyttöä sienien kasvusta punaisella planeetalla. Tieteen Kuvalehti kävi läpi raportin selvittääkseen, voiko Marsissa esiintyä sieniä.
Väite: Nasan Marsista ottama kuva esittää sieniä
Raportin merkittävin oletus perustuu Nasan kahden mönkijän, Opportunityn ja Curiosityn, ja Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen Marsista ottamiin kuviin.
Tutkimuksen mukaan erikoisesti yhteen kasvaneet rakenteet vihjaavat, että kuvassa ei ole vain Marsin kiviä.
Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota eri aikoina otettujen kuvien välisiin eroihin. Siksi kuville tehtiin niin sanottu morfologinen analyysi, jossa verrattiin eliöiksi oletettuja muodostumia Maassa esiintyviin elämänmuotoihin. Lopputulokseksi tuli, että kuvissa tapahtuneet muutokset tarkoittavat Marsissa elävän sieniä, jäkäliä ja bakteereja.
Raportin päätekijä yhdysvaltalainen Rhawn Gabriel Joseph kertoo verkkosivullaan olevansa neuropsykologi. Hän on jo aiemmin joutunut hakaukseen tiedeyhteisön kanssa.
Esimerkiksi vuonna 2014 Joseph syytti Nasaa siitä, ettei se voi myöntää Marsista otetuissa kuvissa näkyvän munkkirinkilää muistuttavan kiven olevan eliö.
Fakta 1: Sienet ovat pyöreitä rautakiviä
Tutkimusraportin päätelmistä nousi pian kova haloo kansainvälisessä verkkomediassa ja yhteisöpalveluissa.
Tutkijoiden väitteet Marsista löydetystä elämästä päätyivät monille uutissivustoille.
Kaikki eivät ole kuitenkaan lämmenneet uudelle käsitykselle.
Tutkimusraportti ei epäilijöiden mukaan kestä tieteellistä tarkastelua. Päätelmiä on tehty pelkästään rakeisista kuvista ja yksinomaan omista tuloksista.
Lisäksi Rhawn Gabriel Josephin aiempia samansisältöisiä artikkeleja on hylätty ja Advances in Microbiology -lehteä on arvosteltu muualla julkaistun aineiston uudelleen julkaisemisesta ja artikkelien julkaisemisesta maksusta ilman vertaisarvioinniksi kutsuttua ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemää laaduntarkistusta.
Mitä mönkijöiden ottamissa kuvissa sitten näkyy, jos pallot eivät ole sieniä?
Marsin maamuniksi esitettyjä Marsin muodostumia Nasa alkoi nimittää mustikoiksi sen jälkeen, kun niiden kaltaisia löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, koska ne näyttivät kuvissa tummansinisiltä.
VIDEO: Näin "mustikat" kasvavat
Mustikat ovat Nasan mukaan eräänlaisia kiviä, jotka sisältävät runsaasti hematiitiksi eli verikiveksi kutsuttua raudan ja hapen yhdistettä. Pyöreä muoto johtuu pienen painovoiman ja tuulieroosion yhteisvaikutuksesta.
Pyöreistä rautakivistä tekee kiinnostavia se, että niiden täkäläisten vastineiden oletetaan syntyneen vedessä. Kivien määrä Marsissa vihjaa, että planeetalla on ollut muinoin runsaasti vettä.
Fakta 2: Mars on huono elinympäristö
Kaikki tutkimukset tukevat käsitystä, jonka mukaan elämällä on Marsissa muodosta riippumatta huonot selviytymismahdollisuudet. Pinta on sille liian kylmä ja kuiva, ja voimakas säteily tuhoaa sellaisia eliöitä, jollaisia esiintyy Maassa.
Maapallolla esiintyy kuitenkin myös ekstremofiileja, jotka selviävät ääriolosuhteissa jopa ilman happea. Radioaktiivisen laskeuman saastuttamalla Tšernobylin alueella kasvaa sieniä, jotka sisältävät ihon väriainetta, melaniinipigmenttiä.
Tuoreen tutkimuksen mukaan, homesienet voivat selviytyä jonkin aikaa Marsin kaltaisessa elinympäristössä.
Siksi ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Marsissa elää sieniä. Konkreettista, tieteellisesti pätevää näyttöä asiasta ei ole kuitenkaan olemassa.
Tuoreen tutkimuksen takana olevien tutkijoiden mukaan erot osoittavat, että uusia sieniä on ilmestynyt Curiosity-mönkijän hajottamien tilalle.
Fakta 3: Maan pieneliöt voivat selvitä Marsissa
Vaikka Marsista on etsitty olemassa olevan tai hävinneen elämän merkkejä pitkään, konkreettiset todisteet puuttuvat yhä. Kaksi uutta tutkimusta valottaa kuitenkin sitä, onko avaruusaluksilla jäniksenä matkustaneita bakteereja tai sieni-itiöitä päätynyt Marsiin.
Toisessa tutkimuksessa sekvensoitiin kaiken Nasan puhdastiloista löydetyn biomassan, kuten bakteerien ja sieni-itiöiden, dna. Avaruusaluksia säilytetään niissä, jotta Maan elämä saastuttaisi niitä mahdollisimman vähän. Kävi ilmi, että puhdastilojen eliöt pystyvät muiden elinympäristöjen eliöitä paremmin korjaamaan perimäänsä, muodostamaan suojaavan biofilmin ja kestämään äärimmäistä kylmyyttä ja kuivuutta. Tutkijat uskovat, että "nasalaisilla" pieneliöillä on parhaat edellytykset selviytyä elossa matkasta Marsiin.
Vaikka esimerkiksi Mars-mönkijät yritetään pitää steriileinä niin sanotuissa puhdastiloissa, on käytännössä mahdotonta estää pieneliöstön ilmaantumista niihin.
Toinen tutkimus oli ensimmäinen askel Marsin mahdollisen elämän alkuperän selvittämisen suuntaan. Maailmanlaajuisen dna-tietokannan pohjalta määritettiin indeksi, joka ilmaisee, edustaako dna Maan elämää vai ei.
Olipa elämän alkuperä sitten mikä tahansa, mahdollisuudet löytää sen merkkejä Marsista ovat olemassa. Vuonna 2018 tehty tutkimus paljasti sieltä tiofeenia, joka on maapallolla esimerkiksi kivihiilitervassa ja valkotryffeleissä – siis orgaanisessa aineessa – esiintyvä kemiallinen yhdiste. Jatkotutkimusten toivotaan antavan tietoa siitä, voiko tiofeenia syntyä esimerkiksi meteori-iskuissa vai onko se peräisin planeetan eliöistä.
Nasan Perserverance-mönkijä jatkaa elämän etsimistä Marsista ja on saanut vastikään seuraa kiinalaisesta Zhurong-mönkijästä.
Vaikka mönkijät vetäisivät etsinnöissä vesiperän, sienistä voi tulla Marsin pysyviä asukkaita. Nasa suunnittelee nimittäin hanketta, jossa tutkitaan, voidaanko sienirihmastoja hyödyntää esimerkiksi talojen ja huonekalujen rakennusaineena Marsissa.