Elämää Marsissa? Curiosity löysi jälkiä elämän rakennuspalikoista

Onko Marsissa ollut elämää? Uuden löydön myötä todistusaineisto kasvaa. Curiosity-mönkijä on ottanut Marsin maaperästä näytteitä, joista on löytynyt orgaanisia yhdisteitä.

Kylmää, kuivaa ja pölyistä. Siltä Marsin pintä näyttää nykyisin, mutta jos voisimme matkata ajassa kolme miljardia vuotta taaksepäin, planeetalla olisi monia elämän edellytyksiä.

Nyt Marsissa toimiva Curiosity-mönkijä on paljastanut, että punaisen planeetan pinnan alla on ilmeisesti erilaisia hiilimolekyylejä, jotka voivat olla jäänteitä Marsissa esiintyneestä elämästä.

Science-tiedelehti on julkistanut tulokset Nasan Curiosity-mönkijän tuoreimmista Marsin maaperänäytteistä.

Elämän jälkiä järven pohjassa

Curiosity laskeutui Marsiin vuonna 2012, ja se on siitä alkaen ottanut näytteitä muutaman sentin syvyydestä Marsin pinnan alta ja tutkinut näytteitä laitteillaan.

Nyt mönkijä on päässyt Marsin päiväntasaajan tienoilla sijaitsevan viisi kilometriä korkean Galen kraatterin juurelle paikkaan, joka muinoin ilmeisesti oli ison makeavetisen järven pohja.

Kerrostumat ovat todennäköisesti painuneet pohjaan noin kolme miljoonaa vuotta sitten. Tuolloin Marsissa oli huomattavasti lämpimämpi ilmasto, paljon järviä, jokia ja mahdollisesti myös iso meri.

Molekyylit sisältävät hiiltä

Curiosity tutkii näytteitä niin, että se lämmittää ne ensin 600–800 asteeseen. Sitten se mittaa näytteistä vapautuvien molekyylien koostumusta.

Tällä kertaa tulos osoitti, että näytteessä on useita molekyylejä, jotka sisältävät hiiltä. Kyseessä ovat siis orgaaniset yhdisteet, joita tarvitaan tunnettujen elämänmuotojen esiintymiseen.

Tutkijat eivät vielä osaa sanoa, ovatko yhdisteet peräisin elävistä organismeista. Ne saattavat olla myös meteoriittien ja tulivuorenpurkausten tulosta, mutta löytöpaikka, vanha järven pohja, antaa toiveita siitä, että kyseessä saattaisivat olla elämän jäänteet.

Metaani viittaa mikrobeihin

Vaikka näytteissä on vain pieniä määriä monimutkaisia orgaanisia molekyylejä, määrä on satakertainen aiempiin näytteisiin verrattuna.

Tulokset tukevat mittauksia, jotka osoittavat, että metaanin määrä Marsin kaasukehässänäyttää kasvavan ja vähenevän vuodenaikojen mukaan. Sekin saattaa olla merkki elämästä, sillä Maassa suurin osa ilmakehässä olevasta metaanista on peräisin elävistä organismeista.

Uudet mönkijät elämää etsimään

Elämän etsintä Marsissa tehostuu lähivuosina, kun punaiselle planeetalle lähetetään useita robotteja, joista kaksi on tehokkailla laitteilla varustettuja mönkijöitä.

Niiden on tarkoitus haravoida elämää muun muassa poraamalla jopa kahden metrin syvyyteen Marsin pinnan alle ja tutkimalla näytteitä entisiä tehokkaammilla analysointilaitteilla.

Uuden sukupolven mönkijöissä on niin kutsutut Raman-spektrometrit, joilla etsitään orgaanisten molekyylien sormenjälkiä. Ne analysoivat kallion kemiallista koostumusta aiempia laitteita huomattavasti tarkemmin.

Laitteilla voidaan paljastaa pienimmätkin jäljet elämästä. Ilmaisimet tutkivat suolanjyväsen kokoisia kallionäytteitä ja selvittävät niiden mineraalikoostumuksen.

Siten tutkijat saavat selville, onko kallio veden muodostamaa tai muokkaamaa. Laitteet paljastavat myös pienimmätkin jäljet kivettyneestä elämästä tai muinaisesta tai nykyisestä elämästä peräisin olevista hiilipitoisista molekyyleistä.

Universumi voi olla täynnä elämää

Jos seuraavat Marsiin lähetettävät laitteet saavat varmoja todisteita siitä, että planeetalla on muodostunut eläviä organismeja miljardeja vuosia sitten, siellä saattaa edelleenkin olla elämää. Luultavimmin sitä löytyy pinnan alta, sillä kosmisen säteilyn vuoksi elämän esiintyminen pinnalla on lähinnä mahdotonta.

Jos Marsissa on ollut elämää, kyseessä on suuri uutinen. Jos Marsin elämä on kehittynyt Maan elämästä riippumattomasti, voidaan olettaa, että elämää syntyy aina, kunhan vain planeetalla on nestemäistä vettä. Jo omassa galaksissamme on miljardeja Maata muistuttavia planeettoja, joiden pinnalla saattaa esiintyä vettä.