Terveisiä marsista! Curiosity raportoi liikkeistään Marsissa muun muassa selfieillä.
Curiosity on mönkinyt Marsissa yli 2 500 päivää. Sen urakan oli suunniteltu kestävän 687 päivää, mutta se onkin osoittautunut luultua kestävämmäksi, joten se jatkaa utkimusmatkaansa naapuriplaneetalla edelleen.
Veden muovaama maisema: Karulla kivitasangolla on muinoin virrannut vettä.
Vaikka nyky-Marsin pinta on rutikuiva, muinoin siellä on virrannut vettä. Etualalla olevat kivet ovat kallistuneet allasmaista muodostelmaa kohti, mikä viittaa siihen, että tasangon muoto on virtaavan veden tekoa.
Näkymä kiertoradalta: Orbiter-satelliitti kuvaa Marsia ylhäältä.
Samalla kun Curiosity-mönkijä kerää näytteitä Marsin pinnalta, Mars Reconnaissance Orbiter -satelliitti tutkii planeettaa kiertoradalta. Se on muun muassa löytänyt kallioperästä kerroksen, jossa näyttää olevan hapanta vettä.
Röntgenkatse: Spektrometri tunnistaa pinnanalaiset mineraalit.
Curiosity tutkii Marsia monenlaisilla laitteilla. Yksi laitteista on alfahiukkasröntgenspektrometri, joka analysoi Marsin pinnan koostumusta ja pystyy tunnistamaan mineraalit kaivamatta niitä ylös Marsin maaperästä.
Marsinkävijän jäljet: Orbiterin kuva Curiositystä.
Seitsemänvuotisen uransa aikana Curiosity on kulkenut vain 21 kilometriä eli noin kahdeksan metriä päivässä. Verkkainen vauhti on osaksi varotoimenpide: tutkijat ohjaavat mönkijää varovasti, jotta se ei törmäilisi eikä kaatuisi.
Pölypyörre marsissa: Hieno hiekka ja pöly voivat tehdä vahinkoa mönkijälle.
Marsissa puhaltavat tuulet eivät yleensä ole kovin rajuja, mutta niiden mukana lentää hienoa hiekkaa, joka voi tunkeutua mönkijän sisälle ja rikkoa sen laitteita. Tuulen nostattamien pöly- ja hiekkapyörteiden läpimitta voi olla sata metriä.
Kamera käy! Yksi Curiosityn ensimmäisistä kuvauskohteista oli Aeolis Mons -vuori.
Tämä kuva otettiin 2012 pian Curiosityn laskeutumisen jälkeen. Taustalla näkyvä vuori on Aeolis Mons eli Mount Sharp, jota Curiosity on kiertänyt selvittääkseen muun muassa, onko virtaava vesi synnyttänyt sen muodot.
Rautaa punaisella planetalla: Kamera näyttää mineraalit väreinä.
Kuvan punainen alue on todellisuudessa musta. Kuvan on ottanut Curiosityn ChemCam-laite, joka tutkii Marsin kemiallista koostumusta. ChemCam on löytänyt alueelta rautamalmikerroksen ja siksi merkinnyt sen punaiseksi.
Mars 2020:n laskeutumispaikka: Röntgen näyttää marsperän mineraalit.
Curiosity saa pian seuraa. Vielä tämän vuoden aikana lähtee matkaan Nasan seuraava marsmönkijä, Mars 2020. Sen on määrä laskeutua Jezero-kraatteriin, jossa röntgentutkimusten mukaan on runsaasti erilaisia mineraaleja.