Mars, punainen planeetta, on Aurinkokunnan tutkituin planeetta. Vaikka Mars on nykyään hyvin erilainen kuin Maa, tutkijoiden mukaan nämä planeetat muistuttivat aikoinaan toisiaan paljon. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että Marsissa on merkkejä vedestä. Suuri kysymys onkin: onko Marsissa elämää? Ja voivatko ihmiset tulevaisuudessa asua Marsissa? Tieteen Kuvalehti seuraa punaisen planeetan tutkimusta ja elämän etsintää avaruudesta. Opi lisää faktoja Marsista tältä sivulta.
Mars on Maan lailla kiviplaneetta. Marsin pinta on kuiva ja punertavan pölyn peittämä. Siksi sitä kutsutaan myös punaiseksi planeetaksi.
Marsin painovoima on vain noin 38 prosenttia Maan painovoimasta. Lisäksi Marsin kaasukehä on hyvin ohut.
Suurimmalta osin kaasukehä koostuu hiilidioksidista, ja Maan ilmakehästä poiketen se ei suojaa planeettaa Auringon ultraviolettisäteilyltä.
Robotit ja luotaimet ovat 1970-luvulta lähtien tutkineet Marsia. Marsista on löydetty merkkejä vedestä ja siitä, että vesi on ennen ollut nestemäisessä muodossa. Tuolloin Marsissa myös oli paksumpi kaasukehä ja planeetalla oli paremmat edellytykset elämälle kuin nykyisin. Merkit veden esiintymisestä Marsissa ovat tärkeä asia. Vesi voi osoittautua alkeellisen elämän kasvupohjaksi Marsissa ja siten tarjota ratkaisun arvoitukseen, olemmeko yksin avaruudessa. Pidemmällä tähtäimellä punaisen planeetan vesi helpottaisi myös Marsin asuttamista. Punainen planeetta on otollisin ehdokas, kun etsitään uutta asuinpaikkaa ihmiskunnalle.
Etäisyys Maasta Marsiin vaihtelee 399 miljoonan ja 55,7 miljoonan kilometrin välillä.
Vaihtelu johtuu siitä, että kumpikin planeetta liikkuu omalla radallaan. Kun Marsiin lähetetään avaruusalus, laukaisuajankohta on suunniteltava siten, että Maan ja Marsin radat ovat mahdollisimman lähellä toisiaan. Matka-aika Marsiin on kuitenkin vähintään puoli vuotta.
