Ihmisen ja kaiken muunkin ainekset ovat tähtipölyä, sillä lähes kaikki alkuaineet ovat syntyneet suurten tähtien ytimissä. Yksi yleisimmistä alkuaineista näyttää kuitenkin olevan poikkeus.
Yhdysvaltalaisen Michiganin yliopiston tutkimus viittaa siihen, että suurin osa hiilestä onkin syntynyt tähtien välisessä avaruudessa.
Tutkimuksen mukaan hiili tuli mukaan siihen kaasu- ja pölykiekkoon, josta Aurinkokunta muodostui, vasta miljoona vuotta sen jälkeen, kun Aurinko oli syntynyt.
Kaasumainen hiili ei muutu kiinteäksi
Aikaisemmin uskottiin, että Maan hiili on peräisin samasta kaasupilvestä, josta Aurinko syntyi. Teorian mukaan hiili päätyi Maahan ja muille kiviplaneetoille, kun pilvi oli jäähtynyt niin paljon, että hiili saattoi jähmettyä.
Uuden tutkimuksen mukaan näin ei ole voinut käydä, sillä uuden tiedon valossa kaasumaisessa muodossa oleva hiili ei voi jähmettyä kiinteäksi. Niinpä kaasupilven hiili ei ole voinut päätyä planeettoihin.
Hiili tuli Aurinkokunnan ulkopuolelta
Vanhan teorian mukaan kaikki planeettojen alkuaineet olivat höyrystyneitä samassa kaasupilvessä, josta vähitellen tiivistyivät Aurinko ja planeetat. Hiili on kuitenkin poikkeus.
Uuden tutkimuksen mukaan hiilen täytyy olla peräisin Aurinkokunnan ulkopuolisesta avaruudesta.
Tutkijat yrittävät nyt selvittää, miten Maahan on päätynyt juuri oikea määrä hiiltä, jotta täällä on voinut syntyä elämää. Maan lähellä Venuksessa nimittäin muodostui tappava kasvihuoneilmiö, ja Marsissa puolestaan maisema näyttää autiomaalta.
Hiilen jakautuminen on ratkaisevan tärkeää elämän edellytysten syntymiselle. Siitä voi riippua, onko muualla maailmankaikkeudessa Maan kaltaisia planeettoja.