Puolalainen astronomi Kazimierz Kordylewski ilmoitti 60 vuotta sitten nähneensä Maata kiertäviä pölytihentymiä.
Kukaan muu ei kuitenkaan löytänyt näitä pölykuita, vaikka ne unkarilaisten tutkijoiden tuoreen havainnon mukaan voivat olla totista totta.
Teleskooppien erikoissuodattimien avulla on paljastettu pölykertymä, joka sijaitsee Kuun tavoin 400 000 kilometrin päässä Maasta Lagrangen pisteeksi kutsutussa kohdassa.
Pölykuu leijuu erikoispaikassa
Kyse on avaruuden osasta, jossa Maan ja Kuun painovoimakentät ovat tasapainossa.
Kun kaksi Maan ja Kuun kaltaista kappaletta kiertää toisiaan, niiden limittyvät painovoimakentät luovat viisi vakaata pistettä, joissa pienet kappaleet voivat pysyä paikallaan suhteessa kahteen muuhun kappaleeseen.
Pölykuu on muodostunut L5-nimiseen pisteeseen.
Pölykuu on kerääntynyt L5-nimiseen vakaaseen pisteeseen. Tällaisia pisteitä on viisi, ja niissä Maan ja Kuun painovoimakentät kumoavat toisensa.
Pölykuu hajoaa pian
Se, että pölykuuta ei ollut bongattu uudestaan, voi johtua useista syistä, mutta selitys lienee se, että hiukkasia on vaikea erottaa tähtien ja galaksien taustavaloa vasten ja että pölytihentymä saattaa harveta tai jopa hävitä aika ajoin.
Vakaassa pisteessä nimeltä L5 (valkoinen läiskä) osa pölykuuta (punaiset ja mustat pisteet) voi kiertää pistettä sinkoutumatta avaruuteen.
Tietokonesimulaatiot ovat osoittaneet, että Aurinko voi painovoimallaan horjuttaa Lagrangen pisteiden vakautta ja edistää näin pölyn leviämistä avaruuteen.
Pölykuun löytyminen L5-pisteestä tarkoittaa, että satelliittien sijoittaminen siihen on huono idea. Koska piste kerää pölyä, se kokoaa myös avaruusromua, joka aiheuttaa satelliiteille vakavan törmäysvaaran.