Matalien ilmakerrosten aaltoilu voi tuottaa myös ilmahehkuun kaarevia kuvioita.
Yötaivas hehkuu värikkäänä kirkkaan auringonpaisteen jälkeen
Yöllä voit nähdä punaisten ja vihreiden värisävyjen valaisevan tähtitaivasta. Ilmahehkuksi kutsuttu ilmiö johtuu siitä, että Auringon päivällä atomeiksi hajottamat ilmamolekyylit yhdistyvät jälleen molekyyleiksi, jolloin niistä lähtee heikkoa hehkua.
Ilmahehkuksi kutsuttu ilmiö koostuu ohuesta, hohtavasta hieman horisontin yläpuolella näkyvästä kerroksesta, jossa saattaa esiintyä eri värejä.
Suotuisissa olosuhteissa se näkyy paljain silmin. Ilmahehku syntyy, kun Auringon kuuma säteily hajottaa päivällä ilmamolekyylejä atomeiksi ja irrottaa atomeista elektroneja.
Kun atomit yöllä yhdistyvät jälleen molekyyleiksi, niistä lähtee heikkoa – usein vihertävää tai punertavaa – hehkua, jonka vuoksi yötaivas ei ole säkkipimeä.
Ilmakerrokset tuottavat eri värejä
Vihreä hehku syntyy hapesta noin 80 kilometrin korkeudessa. Hieman ylempänä, noin 95 kilometrin korkeudessa, happi tuottaa heikkoa sinistä hehkua.
Ja 200–300 kilometrissä happi hohtaa punaisena.
Alempana, noin 80–90 kilometrissä, happi- ja vetymolekyylit voivat myös tuottaa punaista väriä. Kellertävä hehku syntyy natriumista.
Lähde löytöretkelle universumiin
Ilmahehku on vain yksi yötaivaan erikoisista ilmiöistä.
Jos sormesi syyhyävät päästä tutkimaan maailmankaikkeuden ihmeitä, hanki nyt itsellesi täydellinen aloituspakkaus:
- Laadukas kiikari, jolla voit tarkkailla Aurinkokuntaa.
- Opas tähtitaivaan tapahtumiin vuonna 2018, jotta tiedät, mihin suuntaan ja milloin taivasta kannattaa tähyillä.
- Kaksi Tieteen Kuvalehteä, jotka antavat lisävinkkejä taivaan tapahtumista.
Myöhemmin tänä vuonna voit suunnata kiikarin muun muassa kohti Orionin tähdistöä ja tarkkaillapunaista ylijättiläistä Betelgeuzea.Tähti räjähtää pian supernovana, joten kiiruhda katsomaan sitä, ennen kuin se tuhoutuu.
