Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Valtavat voimat repivät maankuorta

Maankuori vaikuttaa vakaalta jalkojen alla, mutta se ei pysy paikallaan. Maankuoren liikkeet synnyttävät valtavia muodostumia, kuten vuoristoja ja syvänmeren hautoja, ja voivat aiheuttaa katastrofeja, kuten maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia.

Shutterstock

Rauhalliselta vaikuttavan maankuoren alla myllertävät valtavat voimat.

Ne liikuttavat tektonisia laattoja, joista muodostuvat kaikki mantereet ja valtamerten pohja. Voimien vaikutus tuntuu varsinkin laattojen rajoilla. Siellä sijaitsee huomattava osa maapallon tulivuorista, ja alueilla esiintyy usein myös voimakkaita maanjäristyksiä.

Maata muokkaavat voimat

1 / 6
123456

Sekä vuoristot että syvänmeren haudat syntyvät maan uumenissa tapahtuvien prosessien tuloksena. Prosessit johtuvat maan sisäosien voimista, jotka pyrkivät nousemaan pintaan, ja ne aiheuttavat monilla alueilla myös rajua vulkaanista toimintaa.

Mantereet voivat repeytyä irti toisistaan

Laattojen välillä on kolmentyyppisiä dynaamisia rajoja: konstruktiivisia, joissa maankuoreen tule lisää ainesta, destruktiivisia, joissa vanha aines häviää tai muuttaa muotoaan, ja transformisia, joissa vierekkäiset laatat hankaavat toisiaan.

Niiden lisäksi on passiivisia rajoja, joilla tilanne pysyy ennallaan.

Mantereiden törmääminen toisiinsa voi aiheuttaa vulkaanista toimintaa, kuten Andeilla Etelä-Amerikassa. Vuoret ovat syntyneet merellisen ja mantereisen laatan törmätessä.

Merellisen ja mantereisen laatan törmäys

Merellisen laatan ja mannerlaatan törmätessä toisiinsa merellinen laatta liukuu mannerlaatan alle. Laatan sulaminen aiheuttaa vulkaanisia ilmiöitä, joita esiintyy esimerkiksi Andeilla Etelä-Amerikassa.

Shutterstock

Mannerten törmäys

Mannerlaattojen törmätessä toisiinsa syntyy vuorijonoja. Esimerkiksi Himalajan vuoristo syntyi, kun Intian mannerlaatta liikkui pohjoista kohti ja törmäsi Aasian laattaan. Koska mannerlaattojen kiviaines on kevyempää kuin Maan vaipan kiviaines, se poimuttuu törmäyksessä vuoristoksi.

Shutterstock

Hotspot eli kuuma piste

Tietyillä alueilla maankuoren alla on hyvin pitkäikäisiä magmakammioita. Vuosimiljoonien ajan niihin on noussut uutta magmaa syvältä maan uumenista. Siksi niiden yläpuolisilla alueilla esiintyy vilkasta vulkaanista toimintaa. Tällaiset alueet tunnetaan nimellä hotspot, ja ne ovat synnyttäneet esimerkiksi Havaijin saaret.

Shutterstock

Merilaattojen törmäys

Kun kaksi merellistä laattaa kohtaa, toinen niistä vajoaa alempana olevaan vaippaan. Vajoavan laatan sulaminen aiheuttaa vulkaanista toimintaa, jonka tuloksena voi muodostua Japanin kaltaisia saarikaaria.

Shutterstock

Valtamerten selänteet

Valtamerten keskiselänteet ovat maapallon pisimpiä vuorijonoja. Ne sijaitsevat meren alla kohdissa, joissa mannerlaatat loittonevat toisistaan. Keskiselänteiden kohdalla Maan vaipasta kohoaa magmaa, josta muodostuu uutta merenpohjaa. Vaippaan vajoaa koko ajan saman verran vanhaa kiviainesta kuin uutta nousee tilalle.

Science Photo Library

Repeämien synty

Maapallon sisällä jylläävät voimat voivat myös repiä mannerlaattoja useampaan osaan. Laattojen erkanemiskohtia kutsutaan repeämiksi. Niitä syntyy, kun alla olevan vaipan kiviainesta kohoaa ylöspäin niin sanottuina konvektiovirtauksina. Virtaukset ohentavat maankuorta, jossa syntyy siirroksia.

Shutterstock

Nykyiset mantereet voivat myös hajota. Tällainen prosessi on parhaillaan meneillään Itä-Afrikan repeämälaaksossa Punaisenmeren ja Adeninlahden läheisyydessä, missä Afrikan sarvi on irtautumassa muusta mantereesta.

Miljoonien vuosien kuluttua Punaiseenmereen on muodostunut keskiselänne ja merenpohjalaatta rajoittuu passiivisesti Arabian niemimaata ja Koillis-Afrikkaa vasten.

Se muistuttaa tilannetta, joka nyt vallitsee Atlantin keskiselänteellä. Siellä keskiselänne on yhteydessä sekä Eurooppaan että Pohjois-Amerikkaan. Destruktiivisissa rajakohdissa toinen laatta liukuu toisen alle ja vajoaa Maan vaippaan, jossa sulaessaan se kiihdyttää vulkaanista toimintaa.

Tämä näkyy hyvin Tyynenmeren laattaa ympäröivässä Tulirenkaassa, jossa on useita tulivuoria ja järistysvyöhykkeitä.

Tulirengas on Tyynellämerellä sijaitseva alue, jolla esiintyy paljon maanjäristyksiä (keltaiset) ja tulivuoria (punaiset).

© Science Photo Library

Lopputulos määräytyy sen mukaan, ovatko toisiinsa törmäävät laatat merellisiä laattoja vai mannerlaattoja.

Myös maan alta kulkeutuva sula kiviaines eli magma vaikuttaa paikallisesti uuden maankuoren muodostumiseen.

Lue myös:

Kuu

Uusia mittauksia: Voimakas säteily tuottaa paineita Kuu-lennoille

2 minuuttia
Kuu

LIVE: Nasa kertoo mullistavia uutisia Kuusta

3 minuuttia
Kuun pinta ja Maa nähtynä Apollo 11:sta, 1969
Kuu

TEEMA: Ihminen suuntaa jälleen Kuuhun

0 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota