Valtavat voimat repivät maankuorta
Rauhalliselta vaikuttavan maankuoren alla myllertävät valtavat voimat.
Ne liikuttavat tektonisia laattoja, joista muodostuvat kaikki mantereet ja valtamerten pohja. Voimien vaikutus tuntuu varsinkin laattojen rajoilla. Siellä sijaitsee huomattava osa maapallon tulivuorista, ja alueilla esiintyy usein myös voimakkaita maanjäristyksiä.
Maata muokkaavat voimat
Sekä vuoristot että syvänmeren haudat syntyvät maan uumenissa tapahtuvien prosessien tuloksena. Prosessit johtuvat maan sisäosien voimista, jotka pyrkivät nousemaan pintaan, ja ne aiheuttavat monilla alueilla myös rajua vulkaanista toimintaa.
Mantereet voivat repeytyä irti toisistaan
Laattojen välillä on kolmentyyppisiä dynaamisia rajoja: konstruktiivisia, joissa maankuoreen tule lisää ainesta, destruktiivisia, joissa vanha aines häviää tai muuttaa muotoaan, ja transformisia, joissa vierekkäiset laatat hankaavat toisiaan.
Niiden lisäksi on passiivisia rajoja, joilla tilanne pysyy ennallaan.
Mantereiden törmääminen toisiinsa voi aiheuttaa vulkaanista toimintaa, kuten Andeilla Etelä-Amerikassa. Vuoret ovat syntyneet merellisen ja mantereisen laatan törmätessä.
Merellisen ja mantereisen laatan törmäys
Merellisen laatan ja mannerlaatan törmätessä toisiinsa merellinen laatta liukuu mannerlaatan alle. Laatan sulaminen aiheuttaa vulkaanisia ilmiöitä, joita esiintyy esimerkiksi Andeilla Etelä-Amerikassa.
Mannerten törmäys
Mannerlaattojen törmätessä toisiinsa syntyy vuorijonoja. Esimerkiksi Himalajan vuoristo syntyi, kun Intian mannerlaatta liikkui pohjoista kohti ja törmäsi Aasian laattaan. Koska mannerlaattojen kiviaines on kevyempää kuin Maan vaipan kiviaines, se poimuttuu törmäyksessä vuoristoksi.
Hotspot eli kuuma piste
Tietyillä alueilla maankuoren alla on hyvin pitkäikäisiä magmakammioita. Vuosimiljoonien ajan niihin on noussut uutta magmaa syvältä maan uumenista. Siksi niiden yläpuolisilla alueilla esiintyy vilkasta vulkaanista toimintaa. Tällaiset alueet tunnetaan nimellä hotspot, ja ne ovat synnyttäneet esimerkiksi Havaijin saaret.
Merilaattojen törmäys
Kun kaksi merellistä laattaa kohtaa, toinen niistä vajoaa alempana olevaan vaippaan. Vajoavan laatan sulaminen aiheuttaa vulkaanista toimintaa, jonka tuloksena voi muodostua Japanin kaltaisia saarikaaria.
Valtamerten selänteet
Valtamerten keskiselänteet ovat maapallon pisimpiä vuorijonoja. Ne sijaitsevat meren alla kohdissa, joissa mannerlaatat loittonevat toisistaan. Keskiselänteiden kohdalla Maan vaipasta kohoaa magmaa, josta muodostuu uutta merenpohjaa. Vaippaan vajoaa koko ajan saman verran vanhaa kiviainesta kuin uutta nousee tilalle.
Repeämien synty
Maapallon sisällä jylläävät voimat voivat myös repiä mannerlaattoja useampaan osaan. Laattojen erkanemiskohtia kutsutaan repeämiksi. Niitä syntyy, kun alla olevan vaipan kiviainesta kohoaa ylöspäin niin sanottuina konvektiovirtauksina. Virtaukset ohentavat maankuorta, jossa syntyy siirroksia.
Nykyiset mantereet voivat myös hajota. Tällainen prosessi on parhaillaan meneillään Itä-Afrikan repeämälaaksossa Punaisenmeren ja Adeninlahden läheisyydessä, missä Afrikan sarvi on irtautumassa muusta mantereesta.
Miljoonien vuosien kuluttua Punaiseenmereen on muodostunut keskiselänne ja merenpohjalaatta rajoittuu passiivisesti Arabian niemimaata ja Koillis-Afrikkaa vasten.
Se muistuttaa tilannetta, joka nyt vallitsee Atlantin keskiselänteellä. Siellä keskiselänne on yhteydessä sekä Eurooppaan että Pohjois-Amerikkaan. Destruktiivisissa rajakohdissa toinen laatta liukuu toisen alle ja vajoaa Maan vaippaan, jossa sulaessaan se kiihdyttää vulkaanista toimintaa.
Tämä näkyy hyvin Tyynenmeren laattaa ympäröivässä Tulirenkaassa, jossa on useita tulivuoria ja järistysvyöhykkeitä.
Tulirengas on Tyynellämerellä sijaitseva alue, jolla esiintyy paljon maanjäristyksiä (keltaiset) ja tulivuoria (punaiset).
Lopputulos määräytyy sen mukaan, ovatko toisiinsa törmäävät laatat merellisiä laattoja vai mannerlaattoja.
Myös maan alta kulkeutuva sula kiviaines eli magma vaikuttaa paikallisesti uuden maankuoren muodostumiseen.
