Tutkijat ovat pitkään ajatelleet, että vesi on kertynyt Maahan miljardien vuosien komeettatörmäysten aikana, koska aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että komeetat sisältävät suuria määriä jäätä.
Uusi tutkimus viittaa kuitenkin siihen suuntaan, että vettä on ollut Maassa aivan alusta asti.
Yhdysvalloissa Livermoren kansallisen laboratorion astrokemistit ovat yhdessä Nasan kanssa tulleet edellä mainittuun tulokseen tutkittuaan kolme Kuusta peräisin olevaa kivinäytettä.
Tutkitut näytteet ovat noin 4,35 miljardia vuotta vanhoja, ja ne tuotiin Maahan yli 50 vuotta sitten Apollo-lennoilla. Niiden isotooppikoostumus on kuitenkin selvittetty vasta nyt.
Maa todennäköisesti syntyi vetisenä
Maan Kuu muodostui 4,51 miljardia vuotta sitten, kun Marsin kokoinen planeettaa muistuttava kappale törmäsi Maahan.
Tarkastellessaan Kuusta otettujen kivinäytteiden isotooppikoostumusta tutkijaryhmä havaitsi, että sekä Maan että siihen törmänneen planeettamaisen kappaleen VOC-yhdistepitoisuus oli alhainen jo ennen Kuun tuottanutta törmäystä – eikä suinkaan sen seurauksena.
Tämä tutkijoiden mukaan merkitsee sitä, että joko Maassa on ollut jo ”syntyessään” vettä tai sitten Maahan on jossain vaiheessa törmännyt jokin hyvin massiivinen kappale, joka koostuu lähes yksinomaan vedestä.
Astrokemistit kallistuvat ensiksi mainitun vaihtoehdon kannalle ja sulkevat tyystin pois vaihtoehdon, jonka mukaan komeetat ja asteroidit olisivat miljardien vuosien aikana kartuttaneet Maan vesivarantoja.
Tutkimuksen päätutkijan, Lars Borgin, mukaan jopa 25 prosenttia Maan massasta olisi peräisin komeetoista ja asteroideista, jos ne olisivat Maan veden alkuperäinen lähde. Laskelmien mukaan kuitenkin vain 0,5 prosenttia Maan massasta on peräisin komeetoista ja asteroideista.
Uusi tieto voi johtaa elämän jäljille
Kivinäytteiden isotooppianalyysi osoitti lisäksi, että Kuun synnyttäneessä törmäyksessä yhteen rysähtäneet massat olivat todennäköisesti molemmat peräisin Aurinkokunnan sisäosista ja että törmäys tapahtui aikaisintaan 4,45 miljardia vuotta sitten.
Vesi on tällä hetkellä tunnetun elämän edellytys. Tutkijat toivovat siksi, että uusi tieto siitä, milloin ja miten Maa sai vetensä, voi auttaa löytämään vettä – ja siten myös elämää – muuualtakin maailmankaikkeudesta.