Kuun halot
Kuun halo on valtava valorengas. Haloja esiintyy myös Auringon ympärillä, mutta Kuun halot ovat näyttävämpiä, koska ihmissilmällä voi katsoa suoraan kohti Kuuta ja hahmottaa halon jättimäisen koon verrattuna valon tuottavaan pieneen taivaankappaleeseen.
Halon läpimitta on 44 astetta, kun se Kuulla on vain puoli astetta. Haloja näkyy etenkin kirkkaan täysikuun ympärillä, ja nillä voi olla monenlaisia muotoja.
Niin sanotut sivuauringot syntyvät, kun Auringon kummallakin puolella näkyy halo tai useampia haloja.
Tyypillinen halo syntyy, kun Auringon tai Kuun valo kulkee ohuiden harsopilvien jääkiteiden läpi. Kiteet vaikuttavat kuin pienet prismat tai peilit, jotka heijastavat osan valosta tietyssä kulmassa.
Kuun haloja esiintyy suhteellisen usein – noin 100 kertaa vuodessa – ja niitä voi syntyä vuoden ympäri. Joissakin harvoissa tapauksissa syntyy lisäksi sivuhalo, joka voi olla suurempi tai pienempi kuin tavallinen halo.
Opas Kuun haloihin
Toimi näin
Missä ja milloin
Haloja syntyy usein Kuun loistaessa voimakkaasti, kuten täydenkuun aikaan 8. marraskuuta. Tuolloin Kuu nousee idästä auringonlaskun aikaan, minkä jälkeen se siirtyy taivaalla kohti etelää.
Haloja esiintyy etenkin silloin, kun taivaalla leijuu 6–10 kilometrin korkeudessa harsopilviä. Harsopilvet enteilevät usein lämpimän rintaman tuloa.
Näkyvyys
Myös Auringon ympärille voi syntyä haloja. Jos näet päivällä harsopilviä, tarkkaile Auringon ympäristöä – mutta älä katso suoraan Aurinkoon, sillä se voi vahingoittaa silmiä.