Montut ja lommot esittelevät Maan mestariteoksia

Vuonna 1971 kaasunporausten yhteydessä esiintymä romahti, ja kaasua alkoi nousta maasta Darvazanissa Turkmenistanin pohjoisosissa. Tuolloin kaasu tuikattiin tuleen, ja siitä alkaen kaasukraatteri on roihunnut. Tammikuussa 2022 Turkmenistanin presidentti määräsi helvetin tulen sammutettavaksi.

USA:ssa Utahissa lähellä Salt Lake Cityä on ollut vuodesta 1906 avokaivos, josta saadaan kuparia. Sieltä louhitaan päivittäin 450 000 tonnia malmia, jonka vuotuinen arvo on liki 1,5 miljardia euroa. Se tunnetaan ”Maan rikkaimpana reikänä”.

Grand Canyon on kuin 400 kilometriä leveä kirveellä veistetty lovi. Se kulkee Powelljärveltä Utahista Meadjärvelle Nevadaan. Jopa 1 800 metriä syvän ja 29 kilometriä leveän uoman ovat kaivertaneet Kalliovuorten sulamisvedet.

Uralin vuoristosta Ordinskajasta on löydetty luolasto, jonka käytävillä on mittaa lähes 5 000 metriä. Pohjavesi on kovertanut käytävät 20 metriä paksuun ja 200 miljoonaa vuotta vanhaan vaakasuoraan kipsikerrostumaan.

300 metriä leveä, täydellisen pyöreä ja 122 metriä syvä – Belizessä sijaitseva silmäke oli alun perin kalkkikiviluola, jossa oli tippukiviä. Puoli miljoonaa vuotta sitten sattui maanjäristys, ja luola romahti ja täyttyi vedellä.

Kaksi miljardia vuotta sitten Maahan törmäsi meteori 150 000 kilometrin tuntinopeudella ja Etelä-Afrikkaan syntyi 200 kilometriä leveä Vredefortin kraatteri. Murikka oli Mount Everesin kokoa, ja iskussa vapautunut energia oli suurin Maan historiassa.

Noin 5 200 vuotta sitten Islannissa syntyi Leitahraun purkautuessa luola nimeltä Raufarhólshellir. Laava repi matkallaan 1 360 metriä pitkän, jopa 30 metriä leveän ja 10 metriä korkean aukon, johon syntyy talvisin näyttäviä jäämuodostelmia.