Paras selitys Maan syntymisestä alkaa vastasyntynyttä tähteä kiertävistä kosmisten pölyhiukkasten pilvistä.
Ensin pöly on yhtä hienojakoista kuin tupakansavun hiukkaset, mutta kun hiukkaset törmäilevät toisiinsa, ne kasaantuvat yhä isommiksi möykyiksi.
Kun möykkyjen läpimitta saavuttaa kilometrin, niiden painovoima on kyllin suuri, että ne alkavat vetää toisiaan puoleensa.
Tähän asti ei ole tiedetty varmasti, miksi pölyhiukkaset ylipäänsä tarkertuvat toisiinsa. Nyt puolalaisella astrofyysikolla Joanna Drążkowskalla on selitys: Aurinkokunnan ulko-osissa vallitseva kylmyys on jäädyttää veden jääksi, jolloin jään "vangiksi" jää myös pölyhiukkasia.
Jäisistä pölymöykyistä kasvaa planeettoja
Vesi jäätyy
Uuden tähden ympärillä leijuu kiekko pölyä, joka on peräisin kuolleista tähdistä. Tähden läheisyydessä vesi on nestemäistä, mutta pakkasrajan toisella puolella se jäätyy jääksi.
Pakkanen paakkuunnuttaa hiukkaset
Pakkasrajan ylittyessä pölyhiukkasista ja vedestä koostuvien möykkyjen pinnalla oleva vesi jäätyy. Yhä useampi pölyhiukkanen kiinnittyy jääpalloihin, jotka kasvavat kokoa.
Planeetat alkavat muodostua
Pölyhiukkasmöykyt kasvavat niin suuriksi, että niiden painovoima riittää vetämään puoleensa toisia möykkyjä. Muodostuu planeettojen aihioita, jotka loittonevat tähdestä.
Aurinkokunnassa prosessi synnytti möykkyjä, jotka olivat nykyisin tuntemiamme planeettojen aihioita eli niin sanottuja protoplaneettoja.
Maa imuroi avaruutta
Maa keräsi vähitellen avaruudesta niin paljon ainetta, että se kasvoi nykyiseen kokoonsa.
Kasvuprosessissa vapautui valtavia määriä energiaa, joka sai planeetan sulamaan nestemäiseksi.
Sulaminen oli ilmeisesti edellytys sille, että Maassa saattoi syntyä elämää.
Kun kaikki oli sulaa, raskaat aineet, kuten rauta ja rikki, vajosivat syvemmälle ja muodostivat ytimen.
Toisaalta taas monet kevyet alkuaineet, kuten pii, alumiini, happi ja vety, nousivat vaipassa ylöspäin kuoreen ja kaasukehään.
Planeetan rautapitoinen ydin loi magneettikentän ja planeetalle syntyi laattatektoniikka, jota ylläpitää pehmeä happi- ja piipitoinen vaippa.
Magneettikenttä suojaa elämää avaruuden säteilyltä, kun taas laattatektoniikka muodostaa mantereita ja vakauttaa ilmastoa.