Maan lähes pyöreä kiertorata kulkee keskimäärin 149,6 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Etäisyys on sikäli ihanteellinen, että sen ansiosta maapallo sijaitsee tähden niin sanotulla elämänvyöhykkeellä, jossa lämpötila on sellainen, että pinnalla voi olla nestemäistä vettä.
Maan onnekas sijainti paljastuu, kun tarkastellaan naapuriplaneettoja Venusta ja Marsia.
Tähtitietelijät uskovat, että Venus ja Jorden ovat geologisesti syntyneet samanlaisissa oloissa, mutta kehittyneet eri suuntiin.
Venuksessa on ehkä ollut valtameriä, jotka ovat höyrystyneet ajan kuluessa, jolloin planeetan kaasukehässä kasvihuoneilmiö vain kiihtyi. Nykyisin Venuksen pinnalla lämpötila on 464 astetta, minkä vuoksi siellä ei voi olla elämää.
Jos Maa siirtyy lähemmäksi Aurinkoa, sen olosuhteet muistuttaisivat Venusta: kuuma helvetti, jossa vesi höyrystyy planeetan pinnalta.
Marsissa olosuhteet ovat vastakkaiset. Marsissa on luultavasti myös ollut valtameriä, mutta nykyisin kaasukehä on ohut ja pinta liian kylmä, keskimäärin –60 astetta, joten siellä ei voi olla nestemäistä vettä.
Jos Maan rata olisi soikeampi, mutta keskimääräinen etäisyys Aurinkoon olisi silti sama, Maa saisi osakseen pahimmat palat Venuksen ja Marsin olosuhteista.
Maan vuosi koostuisi silloin jääkylmästä ja hehkuvan kuumasta kaudesta. Jos rata olisi hyvin soikea, Maa muuttuisi jäiseksi, sillä kuumat kaudet olisivat liian lyhyitä jäisen Maan sulattamiseksi.