Revontulet_Aurora
© Shutterstock

Miksi revontulet ovat usein vihertäviä?

Revontulet ovat yksi maapallon upeimmista ilmiöistä. Mikä napa-alueiden valoshow’n tuottaa, milloin revontulia näkyy eniten, ja esiintyykö niitä muilla planeetoilla? Tieteen Kuvalehti antaa vastaukset kysymyksiin tässä.

Mitä revontulet ovat?

Revontulet ovat taivaalla näkyvä kaunis, usein vihertävä valoilmiö.

Eniten revontulia syntyy kirkkaina talvi-iltoina, jolloin ne voivat levitä satojen kilometrien alalle taivaalle.

Ilmiö syntyy, kun Auringosta peräisin olevat varautuneet hiukkaset törmäävät Maan ilmakehään.
Napaseudulla revontulet näyttävät tanssivan taivaalla.

Tanssiva ja aaltoileva valoilmiö johtuu varautuneiden hiukkasten ryöpyn osumisesta välillä eri kohtaan ilmakehää.

Mitä kauempana revontulia katsellaan navoilta, sitä enemmän ne muistuttavat säteitä kuin tanssivia nauhoja.

Etelänapaseudun revontulia kutsutaan tosin toisinaan eteläntuliksi. Latinaksi pohjoisen napaseudun revontulia kutsutaan nimellä aurora borealis ja eteläisen napaseudun nimellä aurora australis.

Revontulissa on havaittavissa erilaisia muotoja. Niistä kolme yleisintä ovat:

  • Kaari
  • Vyö
  • Korona

Kuvia erilaisista revontulista voit nähdä tässä.

Kun pimeä laskeutuu, revontulet muodostavat himmeän verhon jonka värit voimistuvat ja lisääntyvät. Revontulissa on havaittavissa erilaisia muotoja. Niistä koronaa pidetään näyttävimpänä.

Kaari
© Shutterstock

Kaari

Vaakasuoria kaaria, jotka nousevat korkealle.

Vyo
© Shutterstock

Vyö

Pitkät säteet ulottuvat laajalle alalle

korona
© Shutterstock

Korona

Kun säteinen revontulimuoto, kaari tai vyö siirtyy havaitsijan yläpuolelle, muodostaa se muodon, jota kutsutaan koronaksi tai kruunuksi. Parhaimmillaan korona voi kattaa koko taivaan.

Revontulet ovat useimmiten vihertäviä, mutta niissä voi esiintyä myös valkoista, punaista, sinistä, violettia ja vaaleanpunaista.

Revontulien muoto ja väri muuttuvat koko ajan, joten revontulet ovat aina ainutlaatuinen kokemus.

Miten revontulet syntyvät?

Revontulet syntyvät, kun Auringosta peräisin olevat hiukkaset, useimmiten elektronit, törmäävät napa-alueiden yllä Maan yläilmakehässä, magnetosfäärissä, happi- ja typpimolekyyleihin.

Revontulilla on siis yhteys Auringon aktiivisuuteen.

Kun varautuneet hiukkaset osuvat Maan ilmakehään, niistä vapautuu energiaa, ja juuri tämä energiapurkaus aiheuttaa taivaalle vihreän valoilmiön.

Voimakkaimmat energiapurkaukset sijoittuvat noin 100 kilometrin korkeuteen Maan pinnasta. Vaikka ne ovat niin kaukana, ne ovat kyllin voimakkaita näkyäkseen maanpinnalle.

Revontulet ovat kiehtoneet ihmisiä pitkään.

Vanhimmat astrologiset pohdinnat ovat peräisin 680–650 eaa.

Revotulien värit

Revontulet ovat usein vihertäviä, mutta niiden väri riippuu siitä, mihin molekyyleihin Auringosta tulevat varautuneet hiukkaset törmäävät ilmakehässä.

© Shutterstock

Missä revontulia voi nähdä parhaiten?

Revontulia näkyy vyöhykkeillä, joka sijoittuvat pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla 60. ja 70. leveyspiirin välille.

Kun Aurinko on erittäin aktiivinen, revontulia saattaa poikkeuksellisesti näkyä jopa 50. leveyspiirin tuntumassa eli Keski-Euroopan pohjoisosissa.
Joissakin ääritapauksissa revontulia on esiintynyt myös päiväntasaajan alueella.

Yleensä revontulia näkyy Suomen Lapin lisäksi myös muualla napapiirin pohjoispuolella, kuten Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Grönlannissa, Kanadassa, Alaskassa ja Venäjällä.

Videolta näet, miten vihreä valo tanssii yötaivaalla.

Revontulet Pohjois-Euroopassa

Revontulet ovat aktiivisimmillaan 60.–70. leveysasteilla niin kutsutun revontuliovaalin alueella. Siksi Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa on hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia.

Revontulet näkyvät parhaiten syksyllä ja talvella, kun illat ja yöt ovat tummia.

Kartta revontuliovaali

Kartta revontuliovaali

© Lasse Lund-Larsen

Revontulet Ruotsissa

Koska revontulet näkyvät parhaiten revontuliovaalin alueella, Ruotsissa revontulet näkyvät selvimmin Uppsalan pohjoispuolella.

Ruotsin Lappi onkin monen revontulimatkailijan kohde.

Revontulet Norjassa

Norjassa revontulet näkyvät parhaiten Oslon pohjoispuolella. Lofootit ovat oivallinen paikka ihailla revontulia.

Revontulet Lofooteilla

Revontulet Norjassa Lofooteilla

© Shutterstock

Revontulet Suomessa

Suomessa revontulet näkyvät loistavasti.

Parhaimmat näkymät ovat Pohjois-Suomessa, mutta revontulista voidaan nauttia koko maassa.

Revontulet Tanskassa

Tanskassa revontulia nähdään vain hyvin voimakkaiden aurinkomyrskyjen yhteydessä. Viimeksi valoilmiötä päästiin ihailemaan Pohjois-Jyllannissa 3. helmikuuta 20201.

Vuonna 2019 revontulet ilahduttivat toukokuussa Lounais-Sjellannissa.

Revontulet Alankomaissa

Alankomaissa ja muualla Keski-Euroopassa revontulia voidaan nähdä ainoastaan voimakkaiden aurinkomyrskyjen yhteydessä. Viimeksi hollantilaiset saivat nauttia revontulista toukokuussa 2018.

Lauwersmeerin ja Schiermonnikoogin kansallispuistot sijaitsevat maan pohjoisosissa. Siellä ei ole kovin paljon valosaastetta, joten revontulet voivat hyvissä olosuhteissa näky

Milloin revontulia näkyy?

Heikkoja revontulia esiintyy koko ajan vuoden ympäri, mutta kesällä on yleensä liian valoisaa, jotta ilmiön voisi havaita paljain silmin.

Parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia ovat syys- ja huhtikuun välillä, koska silloin pohjoisessa on riittävän pimeää. Revontulien esiintyvyys on suurimmillaan syksyllä ja keväällä.

Revontulet erottuvat selvimmin, jos yöt ovat kylmiä ja kirkkaita eikä taivaalla ole pilviä. Revontulia kannattaa lähteä katsomaan paikkoihin, joissa ei ole kaupunkien häiritsevää valosaastetta.

Miksi revontulet ovat vihertäviä?

Revontulien väri riippuu siitä, millaisiin atomeihin tai molekyyleihin aurinkotuulen hiukkaset törmäävät ja missä korkeudessa ja millä nopeudella törmäys tapahtuu.

Useimmiten ne törmäävät hieman yli 100 kilometrin korkeudessa oleviin happiatomeihin, ja silloin vapautuva valo on vihertävää.

Tässä korkeudessa auringonvalo on hajottanut osan ilmakehän happimolekyyleistä vapaiksi happiatomeiksi, ja kun aurinkotuulen hiukkanen osuu happiatomiin, törmäys virittää atomin elektronin korkeampaan energiatilaan.

Kun elektroni palaa takaisin alempaan energiatilaan, vapautuu valoa, jonka aallonpituus on tietynlainen, eli kellanvihertävää valoa.

Jos törmäys tapahtuu korkeammalla ja kohteena on happiatomi, reaktio voi olla toisenlainen ja vapautuva valo punaista. Lähempänä maanpintaa typpiatomeihin osuvat hiukkaset voivat taas vapauttaa violettia valoa.

Eriväriset revontulet syntyvät siis eri korkeuksilla, ja tuloksena voivat olla valkoiset, vaaleanpunaiset ja violetit revontulet.

Vihreät revontulet

Vihreät revontulet avaruudesta kuvattuna

© Shutterstock

Revontulet ja ja tarut

Revontulet ovat näyttävä luonnonilmiö, joka on esiintynyt lukuisissa tarinoissa ja myyteissä aikojen alusta asti.

Pohjoismaisessa mytologiassa revontulet olivat aasojen rakentama aitaus, joka piti jättiläiset poissa Midgårdista eli ihmisten maailmasta.

Viikinkiaikana revontulet olivat naispuolisten taistelun hengettärien, valkyrioiden, haarniskoiden kimallusta. Pohjoismaisen mytologian mukaan valkyriat päättivät, kuka kuoli ja kuka jäi henkiin taistelussa. Revontulet nähtiin siksi varoituksena tulossa olevasta isosta taistelusta.

Pohjolan taruston mukaan tunturissa juokseva kettu vetää hännällään taivaalle kipinöivät valojuovat.

Onko muilla planeetoilla revontulia?

Revontulia tavataan muuallakin kuin vain Maassa. Aurinkotuuli voi saada muidenkin planeettojen kaasukehässä aikaan valoilmiön, mutta ilman magneettikehää siitä ei tule samanlaista kuin Maassa.

Saturnuksella ja Jupiterilla on magneettikentät, jotka ovat samansuuntaisia niiden pyörimisakseliin nähden, ja siksi niilläkin näkyy pohjois- ja etelänavan ympärillä revontulia.

Jos magneettikenttä ei ole akselin kanssa samansuuntainen, kuten Uranuksella ja Neptunuksella, ilmiö ei ole yhtä selkeä.

Revontulet Jupiterissa

Revontulia esiintyy myös muilla planeetoilla, tämä kuva on otettu Jupiterista.

© Shutterstock