kepler supernova FI

Maata tuskin uhkaa supernova piakkoin

Pitääkö paikkansa, että maapallo voi tuhoutua supernovaräjähdyksessä?

Supernova syntyy, kun raskas tähti on käyttänyt kaiken polttoaineensa loppuun. Tähti pullistelee siihen asti oman energiantuotannon varassa, mutta kun se lakkaa, tähti luhistuu.

Kokoon painuvasta tähdestä häviää kaasukehän ylin kerros, ja ympäristöön vapautuu runsaasti gamma- ja röntgensäteitä sekä massoittain suurienergiaisia hiukkasia.

Säteily tuhoaa Maan otsonikerrosta

Laskelmien mukaan supernovaräjähdys, joka tapahtuu niin lähellä kuin 26 valovuoden päässä Maasta, tuhoaa puolet maapalloa haitalliselta ultraviolettisäteilyltä suojaavasta otsonikerroksesta.

Ei akuuttia vaaraa

Säteilymäärän kasvusta kärsisi etenkin kasviplankton, joka tuottaa puolet ilmakehän hapesta ja johon merien ravintoverkot pitkälti perustuvat. Onneksi todennäköisyys sille, että alle 26 valovuoden päässä Maasta syntyisi supernova, on pieni, sillä näin tapahtuu keskimäärin kerran 1,5 miljardissa vuodessa.

Nykyään vaaravyöhykkeellä ei ole sopivaa supernovaehdokasta.