Maailmankaikkeus - Maa

Maapallon veden alkuperä

Onko pystytty selvittämään, mistä maapallon vesivarat ovat peräisin? Millaisen prosessin seurauksena ne ovat syntyneet?

Maapallon runsaiden vesiesiintymien tausta on yhä hämärän peitossa. Niiden synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita, jotka selittävät enemmän tai vähemmän tyydyttävästi sen, miten Maa-planeetasta tuli kostea taivaankappale. Pitkään vallalla olleen käsityksen mukaan vesi oli aluksi kemiallisesti sitoutuneena maapallon eri kivilajeihin ns. kidevetenä. Radioaktiivisen toiminnan synnyttämä lämpö sai tämän kiteiseen aineeseen sitoutuneen veden vähitellen vapautumaan eri kivilajeista. Nykyään osa tutkijoista suhtautuu kriittisesti tähän teoriaan. Jotkut tutkijat pitävät mahdollisena, että Maa sai nykyiset vesivaransa vuosimiljardien kuluessa törmätessään moneen otteeseen jäisiin komeettoihin. Vakiintuneista tieteellisistä käsityksistä poikkeavia näkemyksiä esittäneen yhdysvaltalaistutkijan Louis Frankin mielestä tämä ”kosminen sade” jatkuu yhä, mutta sillä ei ole vaikutusta, koska useimmat Maata lähestyvät komeetat höyrystyvät ilmakehän yläosissa ja menettävät näin vetensä. Frankin näkemys on kuitenkin varsin huteralla pohjalla. Jos Maan lähellä liikkuisi runsaasti komeettoja, jotka sisältävät suuria määriä vettä, niistä olisi tehty toistuvia satelliittihavaintoja. Tiedustelu- ja säähavaintosatelliitit eivät kuitenkaan ole juurikaan panneet merkille tällaisia komeettoja, ja todistet-tavasti vain yksi satelliitti on onnistunut valokuvaamaan Frankin selostaman ilmiön. Maan runsaiden vesivarojen alkuperää on vaikeaa selittää monestakin syystä. Mm. se tosiseikka, että Maan lähiplaneetan Venuksen pinnalla ei esiinny vettä, tekee maapallosta vielä poikkeuksellisemman taivaankappaleen. Kooltaan, massaltaan ja sisäiseltä rakenteeltaan Maata muistuttavaa Venusta ympäröi kuitenkin harva pilvipeite, joka koostuu rikkihapon ja veden sekoituksesta.

Lue myös:

Aurinkokunta

Venuksen kirkkaus

0 minuuttia
Solar system, illustration
Maa

Entäs jos Maalla olisi toiset naapurit?

0 minuuttia
Maa

Kosminen säteily säätelee säitä

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!