Maan pyörimisliike syntyi ennen maapalloa
Muiden planeettojen tavoin maapallo tunnetusti pyörii akselinsa ympäri samalla, kun se kiertää Aurinkoa. Mistä pyörimisliike johtuu ja jatkuuko se loputtomiin?
Maapallo ja monet muut Aurinkokunnan planeetat ovat pyörineet akselinsa ympäri noin 4,5 miljardia vuotta eli siitä lähtien, kun Aurinko ja Aurinkokunta syntyivät. Pyörimisnopeus tosin on ajan mittaan hidastunut.
Pyörimisliike alkoi jo siinä tähtien välisessä kaasu- ja pölypilvessä, josta Aurinkokunta muodostui. Useimpien muiden maailmankaikkeuden kohteiden tavoin tämä pilvi oli pyörimisliikkeessä, joka kiihtyi sitä mukaa kuin pilven aine tiivistyi. Kun pilvestä syntyivät ensin Aurinko ja sitten planeetat, pyörimisliike jatkui niissä. Koska avaruudessa ei ole kitkaa, pyöriminen jatkuu vuosimiljardeja. Maapallon pyörimisliike kuitenkin hidastuu muutamalla millisekunnilla sadassa vuodessa.
Jarrutus on siis varsin verkkaista, mutta pitkällä aikavälillä sen vaikutus on jo huomattava. Joidenkin laskelmien mukaan Maan vuorokauden pituus 65 miljoonaa vuotta sitten, jolloin hirmuliskot katosivat maapallolta, oli 16–18 tuntia.
Sittemmin pyöriminen on hidastunut nykyiseen 24 tunnin kierrosnopeuteen. Hidastuminen jatkuu, mutta ennen kuin sen vaikutukset tuntuvat ihmisten elämässä, Aurinko on todennäköisesti ehtinyt polttaa kaiken elämän Maan päältä.
Pyörimisliikkeen hidastuminen johtuu Kuusta. Kuu vetää Maan pinnalla olevaa vettä puoleensa niin, että maapallon meriin syntyy vuorovesipullistuma sekä Kuun puolelle että vastakkaiselle puolelle. Maan pyörimisliike saa nämä pullistumat siirtymään hieman Kuun edelle. Näin syntyvä vuorovesiliike jarruttaa Maan pyörimisliikettä ja samalla vaikuttaa Kuun liikkeeseen niin, että se etääntyy Maasta noin kolme senttimetriä vuodessa. Alun perin Kuun uskotaan olleen paljon lähempänä Maata, minkä vuoksi vuorokauden pituuskin oli vain 10 tuntia.
Maan pyörimisliikkeen hidastumisen vuoksi aikaan joudutaan lisäämään karkaussekunti lähes vuosittain. Maapallon muinaisen pyörimisnopeuden eli vuorokauden pituuden selvittämisestä on pitkälti kiittäminen koralleja. Korallien kasvaessa niihin muodostuu puiden vuosirenkaiden kaltaisia erotettavissa olevia kerrostumia. Koska korallit kasvavat vain valoisana aikana, kasvurenkaista voidaan päätellä, miten pitkä päivä on ollut kunakin ajanjaksona. Korallit säilyvät pitkään: kallioista on löydetty yli 500 miljoonaa vuotta vanhoja korallien jääneitä. Nykymerissäkin on 30 miljoonaa vuotta vanhoja koralliriuttoja.