Tilanne ilmenee myös kaiken elollisen muodostamassaa biomassassa.
Ihmisen biomassa on nykyisin kolmasosa maailman kaikkien maanisäkkäiden biomassasta.
Ihmisten kotieläinten biomassa vastaa melkein kahta kolmasosaa, ja vapaana elävien maanisäkkäiden osuus on vain kaksi prosenttia.
Toisin sanoen ihminen on jättänyt hyvin vähän tilaa luonnossa vapaana eläville eläimille.
Elintarvikkeiden tuotanto tuhoaa planeetan
Paljonko ihmisiä maapallo pystyy ruokkimaan? Se on kysymys, jota monet tutkijat pohtivat.
Jo tällä hetkellä elintarvikkeiden tuotanto ylittää monta kriittistä rajaa, sillä metsiä raivataan edelleen pelloiksi ja meristä pyydetään liikaa kalaa.
Jos kaikki maat ja toimijat kunnioittaisivat planeettamme rajallisuutta, maapallo pystyisi ruokkimaan vain noin kolme miljardia ihmistä.
Hyvä uutinen on se, että jo pienilläkin säädöillä saadaan aikaan merkittävä muutos.
Jos viljelykasveissa ja -tavoissa tehdään muutoksia, planeetta voi ruokkia enemmän ihmisiä. Ja jos vielä lihansyöntiä ja ruokahävikkiä vähennetään, ruokaa riittää jopa kymmenelle miljardille ihmiselle.
Se onkin tarpeen, sillä YK:n ennusteen mukaan maapallon väestömäärä nousee vuonna 2050 hieman alle kymmeneen miljardiin.
Käyrä tasaantuu
Vaikka maapallon välkiluku on vain 11 vuodessa noussut vuoden 2011 seitsemästä miljardista nykyiseen kahdeksaan miljardiin, ihmisten määrä kasvaa itse asiassa hitaammin kuin ennen.
YK arvioi, että ihmisten määrä on suurimmillaan 2080-luvulla, jolloin maailmassa on 10,4 miljardia ihmistä. Väkiluku jää ennusteiden mukaan sille tasolle vuoteen 2100 asti, minkä jälkeen käyrä alkaa vähitellen laskea.
Ehkä ajattelet, että se on planeetan onneksi. Se voi olla totta, mutta pienenevä väestö ei välttämättä tarkoita sitä, että luonnon tilanne kohenee.