Entäs jos Maalla olisi toiset naapurit?

Äkkiseltään ei ehkä tulisi mieleen, että muilla planeetoilla on vaikutusta maapalloon, sillä elämän synty ja säilyminen ovat ensisijaisesti riippuvaisia Auringosta. Aurinkokuntamme rakenne on kuitenkin sellainen, että muiden planeettojen sijainti on vaikuttanut ratkaisevasti Maan kehitykseen.

Avainasemassa on Jupiter. Maan onneksi se ei ole päätynyt nykysijojaan lähemmäksi Aurinkoa. Monissa muissa tunnetuissa aurinkokunnissa Jupiterin kaltaiset jättiläisplaneetat ovat vaeltaneet hyvin lähelle keskustähteään. Jos Jupiter olisi käyttäytynyt samalla tavalla, maapallo olisi joko ajautunut kaasujättiläisen syliin tai sinkoutunut kauas Aurinkokunnan laidoille.

Kun Aurinkokunnan kehitystä on tutkittu tietokonesimulaatioilla, on ilmennyt, että Saturnus, Uranus ja Neptunus olivat alun perin paljon lähempänä Aurinkoa. Ne ajautuivat nykyradoilleen satoja miljoonia vuosia kestäneen kaoottisen kauden aikana, jolloin mahdollisesti yksi suuri planeetta ajautui pois Aurinkokunnasta.

Jos sekasorto olisi jatkunut vähän pidempään, planeetat voisivat olla aivan eri järjestyksessä. Maa voisi nyt olla sulautunut toiseen taivaankappaleeseen, päätynyt kylmäksi ja kuivaksi kivipalloksi tai saanut niin paljon vettä, että se olisi kokonaan veden peitossa.

Jupiter suojaa maapalloa

Maata on sen historian aikana ravistellut kosminen pommitus poikineen. Ne ovat tehneet ajoittain pahaa jälkeä, mutta niistä on ollut myös iloa. Kaikki vesi, joka Maan päällä on ja jota ilman elämä ei olisi voinut syntyä, on tullut avaruudesta meteoriittien, asteroidien ja komeettojen mukana.

Toisaalta Jupiterin voimakas painovoimakenttä on vetänyt puoleensa suurimman osan niistä kappaleista, joiden törmäys olisi tuhonnut elämän Maan päältä.

Lue lisää Aurinkokunnasta.