Mitä tapahtuisi, jos Maa olisi jossain muualla?

Maakiertää lähes ympyränmuotoista rataa 150 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Maan ja Auringon välistä etäisyyttä kutsutaan tähtitieteelliseksi yksiköksi. Sen lyhenne on AU (englanniksi astronomical unit).

Koska käytännössä ei voida kokeilla, miten Maan paikan vaihtuminen vaikuttaisi elämään sen pinnalla, asiaan on perehdytty tietokonesimulaatioilla ja tutkimalla naapuriplaneettojen historiaa ja nykyoloja. Jos Maa olisi lähempänä Aurinkoa, navoilla oleva jää sulaisi.

Kun Maassa ei olisi valoa heijastavaa jäätä, planeetta muuttuisi tummemmaksi ja imisi itseensä enemmän lämpöä. Silloin ilmasto lämpenisi ja meriveden haihtuminen kiihtyisi. Koska vesihöyry taas on tärkeä kasvihuonekaasu, kasvihuoneilmiö voimistuisi. Lopulta meret haihtuisivat ja Maasta tulisi Venuksen kaltainen kuuma, autio pallo. Laskelmien mukaan tähän riittäisi jo se, että Maan ja Auringon välinen etäisyys olisi 0,95 AU:ta.

Jos etäisyys Aurinkoon olisi nykyistä suurempi, kehitys olisi päinvastaista. Jääpeite laajenisi pitkälle kohti päiväntasaajaa. Viilentyessään meret sitoisivat enemmän hiilidioksidia, mikä edelleen viilentäisi ilmastoa. Lopulta jääpeite ulottuisi navalta navalle. Pitkän ajan kuluessa tuliperäisestä toiminnasta vapautuisi ilmakehään kuitenkin niin paljon hiilidioksidia, että ilmasto alkaisi taas lämmetä.

On vaikeaa arvioida, milloin kasvihuoneilmiö kumoaisi pitkän etäisyyden aiheuttaman viilenemisen ja Maasta tulisi jälleen elinkelpoinen. Useimpien simulaatioiden mukaan etäisyyden pitäisi kuitenkin olla 1,01–1,3 AU.

Aurinkokunnan elinkelpoinen vyöhyke vaikuttaa joka tapauksessa hyvin kapealta.

Aurinkokunnan paras paikka

Jotta planeetalle voisi syntyä elämää, sen on oltava oikealla etäisyydellä tähdestä. Maa sijaitsee elinkelpoisella vyöhykkeellä, jossa on juuri sopivasti valoa ja lämpöä sen monimuotoiselle eliöstölle.