5 kysymystä Maasta
Maa on tarkimmin tutkittu planeetta, mutta senkin osalta tiedot ovat usein pintapuoliset, sillä kuumuus ja kova paine estävät tutkimuksen syvällä kuoren alla. Vaikeuksista huolimatta tietämyksen aukot pienenevät.
1. Onko Maa ainoa laatuaan?
Maa on kuin keidas erämaassa. Täällä on elämälle sopiva kaasukehä, vettä ja oikea määrä valoa ja lämpöä, kun taas kaikki muut Aurinkokunnan planeetat ovat elottomia ja liian kylmiä tai kuumia. Onko Maa siis erikoislaatuinen vai onko muualla samanlaisia taivaankappaleita?
Toistaiseksi paras vastaus
Tutkijoille on vähitellen muodostunut melko hyvä käsitys prosesseista, jotka ovat muovanneet maapalloa. Periaatteessa Maa on tuiki tavallinen kiviplaneetta, joka kiertää keskikokoista keltaista kääpiötähteä. Viime aikoina on kuitenkin selvinnyt, että elämän syntyä on edeltänyt joukko ennakoimattomia tapahtumia.
Maa sattui päätymään sopivalle etäisyydelle Auringosta, mikä loi hyvän lämpötilan. Suhteellisen kookas Kuu taas tasapainotti Maan kiertoliikettä ja vakautti ilmastoa. Tarpeeksi massiivinen rautaydin puolestaan loi magneettikentän, joka suojaa Auringon säteilyltä.
Maassa on myös paljon vettä, vaikka muualla maailmankaikkeudessa vesi yleensä sijaitsee planeettajärjestelmien uloimmissa osissa. Vesi lienee peräisin Maahan törmänneistä jäisistä meteoreista. Tietokonemallien mukaan ne ovat voineet kulkeutua Maan lähistölle Saturnuksen ja Jupiterin painovoiman vaikutuksesta.
Miten tutkimus voi edetä?
Maan ainutlaatuisuutta on helpompi arvioida, kun selviää, miten tavallisia Aurinkokunnan kaltaiset planeettajoukot ovat. Sitä tutkii Herschel-avaruusteleskooppi, joka aloitti työnsä toukokuussa 2009.
Miksi vastaus on tärkeä?
Maan erikoislaatuisuuden selvittämisestä riippuu se, kannattaako muualta maailmankaikkeudesta etsiä elämää.
Vastauksen löytymisen todennäköisyys
Kaikkia Maan historian tapahtumia ei koskaan saada selville. Tähtitieteilijöillä on sen sijaan selkeä käsitys siitä, mitä he etsivät.