Elämän synty on käänteentekevin tapahtuma maapallolla itse planeetan muodostumisen jälkeen. Mutta koska se tapahtui? Ja miten kauan kesti elämän edellytysten synnystä ensimmäisten elollisten olioiden ilmestymiseen?
Toistaiseksi paras vastaus
Nykytiedon mukaan viimeinen kaikkien elollisten olioiden yhteinen kantamuoto LUCA (last universal common ancestor) eli 3,5 miljardia vuotta sitten. Siinä oli kaikki nykyistenkin eliöiden ominaispiirteet, muun muassa solunjakautumiskyky ja dna:han perustuva geneettinen koodi.
Vanhimmat yleisesti elämän jäljiksi hyväksytyt jäännökset on löydetty Itä-Grönlannin Isua-kivimuodostelmista, jotka ovat 3,8 miljardia vuotta vanhoja. Jäännökset eivät ole fossiileja vaan jonkin eliön tuottamaa hiiltä, joka on kerrostunut merenpohjaan. Vielä ei tiedetä, mistä eliöstä on kyse.
Elämä on kuitenkin voinut syntyä vielä varhemmin. Tosin jos Maassa oli elämää, kaikki merkit siitä tuhoutuivat rajussa meteori-iskujen sarjassa, joka runnoi Maata nelisen miljardia vuotta sitten.
Osa tutkijoista uskoo, että elämän edellytykset kehittyivät jo melko pian maapallon syntymisen jälkeen.
Australiasta Jack Hills -kukkuloilta on löydetty 4,4 miljardia vuotta vanhoja zirkoniumkiteitä, jotka voivat olla merkki veden läsnäolosta. Tuolloin siis maapallolla on jo voinut olla vettä ja ilmakehä.
Miten tutkimus voi edetä?
Tutkijat pyrkivät jäljittelemään protosolun syntymistä epäorgaanisesta aineesta. Nasan tutkijat ovat esittäneet, että elämä olisi syntynyt hyvin erilaisissa oloissa kuin on oletettu. Joidenkin bakteerien tiedetään muun muassa voivan käyttää dna:n rakentamiseen arseenia fosforin asemesta.
Miksi vastaus on tärkeä?
Elämän syntytavan ja -ajankohdan selvittäminen antaa viitteitä siitä, millaisilta taivaankappaleilta kannattaa etsiä elämää.
Vastauksen löytymisen todennäköisyys
Elämän täsmällistä syntyajankohtaa tuskin saadaan koskaan selville, koska iänmääritysmenetelmät ovat epätarkkoja.