Katastrofielokuvassa "Moonfall" tuntematon voima suistaa Kuun radaltaan niin, että se alkaa lähestyä Maata kovaa vauhtia. Vuorovesistä tulee niin voimakkaita, että ne aiheuttavat luonnonkatastrofeja koko maailmassa, ja vain jo eläkkeellä olevien astronauttien uhkarohkeat toimet voivat pelastaa maapallon tuhoisalta törmäykseltä.
Todellisuudessakin Kuun ajautumisella Maan lähelle voisi olla vakavia seurauksia.
Jos etäisyys puolittuisi 192 000 kilometriin, Kuu näyttäisi Maasta katsottuna neljä kertaa nykyistä suuremmalta ja öistä tulisi huomattavasti valoisampia. Valoisuuteen olisi vielä mahdollista tottua, mutta vuoroveden muutoksiin ei.
Tulvavuoksi kahdesti vuorokaudessa
Nykyisellä etäisyydellä Kuu aiheuttaa avomerellä nousuveden aikana vuorovesiaallon, jonka korkeus on 0,7 metriä. Jos etäisyys puolittuisi, aallonkorkeus olisi yli 5,5 metriä.
Kahdesti vuorokaudessa näin korkea aalto huuhtoisi matalien saarten yli ja tunkeutuisi rannikoilla korkealle maalle. Lisäksi vuoroveden voimistuminen aiheuttaisi kovia maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia.
Myös Maan vuorovesivaikutus Kuuhun voimistuisi. Ja jos välimatka kutistuisi entisestään, Kuu lopulta pirstoutuisi.
Maanvuorovesivaikutus pirstoisi Kuun
1. Maa venyttäisi Kuuta
Jos Kuu lähestyisi niin sanottua Rochen rajaa, joka sijaitsee 18 470 kilometrin päässä Maasta, se venyisi vähitellen soikeaksi, koska siihen kohdistuvat Maan vuorovesivoimat kasvaisivat.
2. Kuu alkaisi hajota
Aivan Rochen rajan tuntumassa vuorovesivoimat olisivat niin suuret, että ne kumoaisivat Kuun oman painovoiman, eikä se pysyisi enää kasassa. Kuu alkaisi hajota kappaleiksi.
3. Kappaleista muodostuisi rengas
Kuun sisimmät kappaleet kiertäisivät Maata nopeammin kuin Kuun uloimmat kappaleet. Kuun kappaleet leviäisivät vähitellen maapalloa Rochen rajan etäisyydellä kiertäväksi renkaaksi.
Todellisuudessa Kuu ei lähesty Maata vaan loittonee siitä noin 3,8 senttimetriä vuodessa.
Läheneminen alkaa vasta viiden miljardin vuoden päästä, kun Aurinko muuttuu punaiseksi jättiläiseksi.
Kun Aurinko paisuu, sen kaasukehän uloin osa sulkee sisäänsä Maan ja Kuun. Auringon kaasukehä vastustaa Kuun liikettä niin, että se menettää energiaa ja alkaa liikkua kohti Maata, jolloin se lopulta murskautuu 18 470 kilometrin etäisyydellä maapallosta.