Shutterstock

Tutki Kuun tasankoja ja kraattereita

Kuu on nyt epätavallisen lähellä – ja aivan tavallisella kiikarilla voit tarkastella sen korkeita vuoristoja, valtavia meteorikraattereita ja ikivanhaa sinertävää laavatasankoa.

KUU

Maa ei sijaitse keskellä Kuun kiertorataa, eikä Kuun rata ole pyöreä. Sen sijaan kiertorata on soikea ja Maa nököttää jonkin matkaa soikion keskustasta.

Syynä tähän tilanteeseen on se, että nopeus, jolla Kuu etenee radallaan, ei ole sama kuin nopeus, jolla se putoaa Maata kohti.

Yhdessä kiertoratansa pisteessä Kuu kiihdyttää ja kulkeutuu kauemmaksi Maasta. Maan painovoima saa kuitenkin aikaan sen, että Kuun nopeus jälleen hidastuu ja se liikkuu taas hieman kohti Maata.

Tässä vaiheessa Maan painovoima saa Kuun vauhdin taas kiihtymään ja Kuu aloittaa jälleen lyhyeen päättyvän karkumatkansa poispäin Maasta.

Kuun rata Maan ympäri on ellipsin muotoinen, ja siksi Maan ja Kuun välinen etäisyys vaihtelee. Juuri nyt Kuu on lähinnä Maata, ja sen pinnan yksityiskohdat erottuvat selvästi.

© Wikipedia

Kun Kuu on kiertonsa aikana lähinnä Maata, se täyttää noin 14 prosenttia enemmän taivaasta kuin ratansa kauimmaisessa pisteessä. Sen pintaa on nyt hyvä tilaisuus tutkia, sillä tavallisella kiikarillakin erottaa Kuun pintaa kirjovat meteoriittikraatterit, vuoriketjut, rotkot ja tasangot.

Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin Kuun kiekon reunaan, missä kraatterit ja vuoret heittävät pitkiä niiden muotoja korostavia varjoja.

Seuraa astronauttien jalanjälkiä

Ota kiikari käteen ja tutki tarkemmin Kuun nähtävyyksiä, kuten valtavaa sinertävää laavatasankoa, jonne Apollo 11 laskeutui vuonna 1969.

Pieni planeetta iskeytyi Kuuhun

Halkaisijaltaan 250-kilometrinen protoplaneetta iskeytyi Kuuhun neljä miljardia vuotta sitten. Kraatteri täyttyi laavalla, joka jähmettyi.

Meteoriitti levitti pölyviivat

108 miljoonaa vuotta sitten Kuuhun törmäsi meteoriitti. Iskun lennättämät pölyviivat ulottuvat 1 500 kilometrin päähän kraatterista.

Apollo 11 päätyi laavatasangolle

Vuonna 1969 Apollo 11 laskeutui kraatterin eteläosaan. Jähmettynyt laava näyttää sinertävältä, koska siinä on paljon metalleja.

© Shutterstock

KUUOPAS

©

Toimi näin

MISSÄ JA MILLOIN?

Kuu on 14. kesäkuuta radallaan lähinnä Maata. Eteläisimmässä Suomessa se on puolenyön jälkeen hyvin matalalla eteläkaakossa. Jyväskylän pohjoispuolella Kuu ei nouse lainkaan.

NÄKYVYYS?

Paljain silminkin näkee, ettei Kuun pinta ole joka paikasta samanlainen. Tavallinen kiikari tarjoaa kuitenkin selvästi tarkemman kuvan.

Jos käytössäsi on kaukoputki (ei tarvitse olla moottoroitu), suuntaa se Kuun kiekon oikeaan laitaan. Seuraa sitten, miten Kuu vähitellen katoaa näkökentästä. Kaukoputki paljastaa Kuun pinnasta erittäin pieniä yksityiskohtia.

LISÄÄ KUUSTA

Kuu syntyi ehkä törmäyksessä

Kuu on taatusti 4,5 miljardia vuotta vanha, siitä tähtitieteilijät ovat varmoja, mutta vieläkään ei tiedetä tarkkaan, miten Maan seuralainen syntyi.

Useimmat arvelevat Kuun muodostuneen, kun Marsin kokoinen kappale iskeytyi nuoreen Maahan ja repi siitä ison palan irti.

Kuun alkuperästä on kuitenkin myös kaksi muuta teoriaa. Toisen mukaan Maa ja Kuu syntyivät yhtaikaa niin sanotusta protoplanetaarisesta kiekosta.

Toisen mukaan taas Maan painovoima vangitsi Kuun kiertolaisekseen.

© Shutterstock

Kuu numeroina

TUTKIMUS

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa supervallat USA ja Neuvostoliitto kehittivät rakettitekniikkaa taistellakseen ohjuksilla vihollistaan vastaan.

Ajan myötä valtiot kuitenkin huomasivat, että samalla tekniikalla ne voisivat vallata avaruuden.

Valtataistelu huipentui kilpajuoksuna Kuuhun, jota Neuvostoliitto johti monta vuotta mutta jonka USA voitti 1969.

Edwin ”Buzz” Aldrin astui toisena Kuun pinnalle 20.7.1969.

© NASA

VIRSTANPYLVÄÄT

TULEVAISUUS

Takaisin Kuuhun

Kuu ei pitkään aikaan ollut tutkimuksen polttopisteessä, mutta aivan viime vuosina se on taas alkanut kiinnostaa avaruusjärjestöjä. Tällä kertaa USA ja Venäjä eivät enää kilpaile kahdestaan.

Jo 2020–luvulla Kuuhun on suunniteltu lähetettävän yli 40 alusta.

Vuosien hiljaiselon jälkeen Kuuhun on taas menossa monta alusta.

© Claus Lunau

Uusien avaruusmaiden, kuten Kiinan ja Japanin, lisäksi myös yksityiset yritykset tähyävät Kuuhun.

USA:n avaruushallinnolla Nasalla on silti yhä laajimmat hankkeet. Siellä suunnitellaan parhaillaan tukikohtaa, joka seuraavan vuosikymmenen kuluessa alkaa kiertää Kuuta.

© SPACEX

Turistit lähtevät kauas

SpaceX-yritys aikoo vuonna 2023 lähettää miljardöörin ja 8 muuta siviiliä viikon pituiselle Kuun kiertävälle lennolle.

Ensimmäinen nainen

Vuonna 2025 Nasa aikoo ensi kertaa vuoden 1972 jälkeen lähettää Kuun pinnalle ihmisiä – nyt myös ensimmäisen naisen.

Tie Marsiin aukeaa

2020-luvulla Nasa aikoo rakentaa Lunar Orbital Platform-Gateway -tukikohdan väliasemaksi Mars-lennoille.