Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Tutki Kuun tasankoja ja kraattereita

KUUOPAS: Kuun erikoinen kiertorata saa aikaan sen, että kesäkuun lopussa pääsemme tavallista lähemmäksi Maan hopeanharmaata seuralaista. Jo tavallisella kiikarilla on mahdollista tarkastella sen korkeita vuoriketjuja, syviä rotkoja ja muinaisen laavan täyttämiä kraattereita.

Shutterstock

KUU

Maa ei sijaitse keskellä Kuun kiertorataa, eikä Kuun rata ole pyöreä. Sen sijaan kiertorata on soikea ja Maa nököttää jonkin matkaa soikion keskustasta.

Syynä tähän tilanteeseen on se, että nopeus, jolla Kuu etenee radallaan, ei ole sama kuin nopeus, jolla se putoaa Maata kohti.

Yhdessä kiertoratansa pisteessä Kuu kiihdyttää ja kulkeutuu kauemmaksi Maasta. Maan painovoima saa kuitenkin aikaan sen, että Kuun nopeus jälleen hidastuu ja se liikkuu taas hieman kohti Maata.

Tässä vaiheessa Maan painovoima saa Kuun vauhdin taas kiihtymään ja Kuu aloittaa jälleen lyhyeen päättyvän karkumatkansa poispäin Maasta.

Kuun rata Maan ympäri on ellipsin muotoinen, ja siksi Maan ja Kuun välinen etäisyys vaihtelee. Juuri nyt Kuu on lähinnä Maata, ja sen pinnan yksityiskohdat erottuvat selvästi.

© Wikipedia

Kun Kuu on kiertonsa aikana lähinnä Maata, se täyttää noin 14 prosenttia enemmän taivaasta kuin ratansa kauimmaisessa pisteessä. Sen pintaa on nyt hyvä tilaisuus tutkia, sillä tavallisella kiikarillakin erottaa Kuun pintaa kirjovat meteoriittikraatterit, vuoriketjut, rotkot ja tasangot.

Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin Kuun kiekon reunaan, missä kraatterit ja vuoret heittävät pitkiä niiden muotoja korostavia varjoja.

Seuraa astronauttien jalanjälkiä

1 / 3

Ota kiikari käteen ja tutki tarkemmin Kuun nähtävyyksiä, kuten valtavaa sinertävää laavatasankoa, jonne Apollo 11 laskeutui vuonna 1969.

© Shutterstock

KUUOPAS

Toimi näin

  • MISSÄ JA MILLOIN?

    Kuu on 30. kesäkuuta radallaan lähinnä Maata. Iltayöstä se on matalalla etelän suunnassa. Suuressa osassa maata tosin yöt ovat tähän aikaan liian valoisia tähtitaivaan tarkkailuun.

  • NÄKYVYYS?

    Paljain silminkin näkee, ettei Kuun pinta ole joka paikasta samanlainen. Tavallinen kiikari tarjoaa kuitenkin selvästi tarkemman kuvan.

    Jos käytössäsi on kaukoputki (ei tarvitse olla moottoroitu), suuntaa se Kuun kiekon oikeaan laitaan. Seuraa sitten, miten Kuu vähitellen katoaa näkökentästä. Kaukoputki paljastaa Kuun pinnasta erittäin pieniä yksityiskohtia.

LISÄÄ KUUSTA

Kuu syntyi ehkä törmäyksessä

Kuu on taatusti 4,5 miljardia vuotta vanha, siitä tähtitieteilijät ovat varmoja, mutta vieläkään ei tiedetä tarkkaan, miten Maan seuralainen syntyi.

Useimmat arvelevat Kuun muodostuneen, kun Marsin kokoinen kappale iskeytyi nuoreen Maahan ja repi siitä ison palan irti.

Kuun alkuperästä on kuitenkin myös kaksi muuta teoriaa. Toisen mukaan Maa ja Kuu syntyivät yhtaikaa niin sanotusta protoplanetaarisesta kiekosta.

Toisen mukaan taas Maan painovoima vangitsi Kuun kiertolaisekseen.

© Shutterstock

Kuu numeroina

  • 16,5 %

    normaalipainostasi on jäljellä Kuussa, koska sen pienempi massa luo pienemmän painovoiman.

  • 3 475 km

    on Kuun läpimitta. Kuu on Aurinkokunnan viidenneksi suurin planeetan kiertolainen.

  • 3,8 cm

    loittonee Kuu Maasta joka vuosi. Siksi viiden miljardin vuoden kuluttua sen kierros Maan ympäri kestää 29 vuorokautta – nykyään kierto on 27 vuorokautta.

  • 12 ihmistä

    on tähän mennessä käynyt Kuussa. He ovat kaikki olleet yhdysvaltalaisia astronautteja.

  • 3 eri

    kerrosta, joilla on erilainen kemia. Sisimpänä Kuussa on pieni ydin, ja sitä ympäröivät vaippa ja kuori.

  • 500 000

    kraatteria, joiden läpimitta on yli kilometrin. Ne ovat jälkiä Kuun pintaan iskeytyneistä meteoreista ja asteroideista.

TUTKIMUS

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa supervallat USA ja Neuvostoliitto kehittivät rakettitekniikkaa taistellakseen ohjuksilla vihollistaan vastaan.

Ajan myötä valtiot kuitenkin huomasivat, että samalla tekniikalla ne voisivat vallata avaruuden.

Valtataistelu huipentui kilpajuoksuna Kuuhun, jota Neuvostoliitto johti monta vuotta mutta jonka USA voitti 1969.

Edwin ”Buzz” Aldrin astui toisena Kuun pinnalle 20.7.1969.

© NASA

VIRSTANPYLVÄÄT

  • © Sputnik Images

    1959: Ensimmäinen alus lensi Kuun läheltä

    Neuvostoliittolaisluotain Luna 3 ohitti Kuun 6 500 kilometrin etäisyydeltä. Se otti ensimmäiset kuvat Kuun Maahan näkymättömästä puolesta.

  • © DETLEV VAN RAVENSWAAY/SPL

    1966: Alus laskeutui hallitusti

    Helmikuussa 1966 neuvostoliittolainen Luna 9 laskeutui Kuuhun. Se oli ensimmäinen hallittu laskeutuminen vieraalle taivaankappaleelle.

  • © Sputnik Images

    1966: Neuvostoliiton alus asettui kiertoradalle

    Luna 10 asettui Kuun kiertoradalle huhtikuussa 1966. Se kiersi Kuun kahden kuukauden kuluessa 460 kertaa ja lähetti 219 kertaa tietoja Maahan.

  • © NASA

    1969: Yhdysvaltalaiset laskeutuivat Kuuhun

    Heinäkuun 20. päivänä 1969 kaksi astronauttia astui ensimmäisinä Kuun pinnalle. 21 tunnin kuluessa he mm. keräsivät näytteitä ja käynnistivät kokeita.

  • © Bembmv

    1970: Ensimmäiset robotin tuomat näytteet

    Viiden fiaskon jälkeen Neuvostoliitto onnistui lopulta vuonna 1970 saamaan Luna 16 -robottiluotaimen keräämään näytteitä Kuusta ja tuomaan ne Maahan.

  • © NASA

    1971: Kuuauto ajoi 12 km/h

    USA:n Apollo 15 -lento vei Kuuhun ensimmäisen ajoneuvon. Huippunopeudellaan 12 km/h se laajensi paljon astronauttien tehtäväkenttää.

  • © NASA

    1990: Kolmas kansakunta tavoitti Kuun

    USA ja Neuvostoliitto hallitsivat kuututkimusta 30 vuotta. Vasta vuonna 1990 Japani lähetti luotaimen Kuuhun, ja sen jälkeen moni muukin maa.

TULEVAISUUS

Takaisin Kuuhun

Kuu ei pitkään aikaan ollut tutkimuksen polttopisteessä, mutta aivan viime vuosina se on taas alkanut kiinnostaa avaruusjärjestöjä.

Tällä kertaa USA ja Venäjä eivät enää kilpaile kahdestaan. Jo vuosina 2020–2021 Kuuhun on suunniteltu lähetettävän noin 19 alusta.

Vuosien hiljaiselon jälkeen Kuuhun on taas menossa monta alusta.

© Claus Lunau

Uusien avaruusmaiden, kuten Kiinan ja Japanin, lisäksi myös yksityiset yritykset tähyävät Kuuhun.

USA:n avaruushallinnolla Nasalla on silti yhä laajimmat hankkeet. Se suunnittelee muun muassa tukikohtaa, joka 2020-luvulta alkaen kiertäisi Kuuta.

© SPACEX

  • Yksityiset valtaavat Kuun

    Esimerkiksi yksityisten Lunar Outpost- ja Harvest Moon -hankkeiden tarkoitus on kerätä näytteitä etelänavalta.

  • Turistit lähtevät kauas

    Muutaman vuoden kuluessa SpaceX-yritys aikoo lähettää kaksi ihmistä viikoksi Kuun kiertoradalle Dragon-kapselissa.

  • Tie Marsiin aukeaa

    2020-luvulla Nasa aikoo rakentaa Lunar Orbital Platform-Gateway -tukikohdan väliasemaksi Mars-lennoille.

Lue myös:

täysikuu
Kuu

TÄYSIKUU - Kuu valaisee yötaivaan

4 minuuttia
Kuun vaiheet
Kuu

Kuun vaiheet

2 minuuttia
Kuunpimennys punainen
Kuu

Suomessa kuunpimennystä voi seurata seuraavan kerran marraskuussa

4 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota