Tutki Kuun tasankoja ja kraattereita

Maa ei sijaitse keskellä Kuun kiertorataa, eikä Kuun rata ole pyöreä. Sen sijaan kiertorata on soikea ja Maa nököttää jonkin matkaa soikion keskustasta.

Syynä tähän tilanteeseen on se, että nopeus, jolla Kuu etenee radallaan, ei ole sama kuin nopeus, jolla se putoaa Maata kohti.

Yhdessä kiertoratansa pisteessä Kuu kiihdyttää ja kulkeutuu kauemmaksi Maasta. Maan painovoima saa kuitenkin aikaan sen, että Kuun nopeus jälleen hidastuu ja se liikkuu taas hieman kohti Maata.

Tässä vaiheessa Maan painovoima saa Kuun vauhdin taas kiihtymään ja Kuu aloittaa jälleen lyhyeen päättyvän karkumatkansa poispäin Maasta.

Kun Kuu on kiertonsa aikana lähinnä Maata, se täyttää noin 14 prosenttia enemmän taivaasta kuin ratansa kauimmaisessa pisteessä. Sen pintaa on nyt hyvä tilaisuus tutkia, sillä tavallisella kiikarillakin erottaa Kuun pintaa kirjovat meteoriittikraatterit, vuoriketjut, rotkot ja tasangot.

Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin Kuun kiekon reunaan, missä kraatterit ja vuoret heittävät pitkiä niiden muotoja korostavia varjoja.

Kuu syntyi ehkä törmäyksessä

Kuu on taatusti 4,5 miljardia vuotta vanha, siitä tähtitieteilijät ovat varmoja, mutta vieläkään ei tiedetä tarkkaan, miten Maan seuralainen syntyi.

Useimmat arvelevat Kuun muodostuneen, kun Marsin kokoinen kappale iskeytyi nuoreen Maahan ja repi siitä ison palan irti.

Kuun alkuperästä on kuitenkin myös kaksi muuta teoriaa. Toisen mukaan Maa ja Kuu syntyivät yhtaikaa niin sanotusta protoplanetaarisesta kiekosta.

Toisen mukaan taas Maan painovoima vangitsi Kuun kiertolaisekseen.

Toisen maailmansodan jälkimainingeissa supervallat USA ja Neuvostoliitto kehittivät rakettitekniikkaa taistellakseen ohjuksilla vihollistaan vastaan.

Ajan myötä valtiot kuitenkin huomasivat, että samalla tekniikalla ne voisivat vallata avaruuden.

Valtataistelu huipentui kilpajuoksuna Kuuhun, jota Neuvostoliitto johti monta vuotta mutta jonka USA voitti 1969.

Takaisin Kuuhun

Kuu ei pitkään aikaan ollut tutkimuksen polttopisteessä, mutta aivan viime vuosina se on taas alkanut kiinnostaa avaruusjärjestöjä.

Tällä kertaa USA ja Venäjä eivät enää kilpaile kahdestaan. Jo vuosina 2020–2021 Kuuhun on suunniteltu lähetettävän noin 19 alusta.

Uusien avaruusmaiden, kuten Kiinan ja Japanin, lisäksi myös yksityiset yritykset tähyävät Kuuhun.

USA:n avaruushallinnolla Nasalla on silti yhä laajimmat hankkeet. Se suunnittelee muun muassa tukikohtaa, joka 2020-luvulta alkaen kiertäisi Kuuta.