Mikä täysikuu on?
Kuulla on neljä niin sanottua vaihetta, jotka riippuvat sen sijainnista suhteessa Aurinkoon ja Maahan. Yksi vaiheista on täysikuu.
Täysikuun aikana Maa sijaitsee Kuun ja Auringon välissä ja Kuun koko valoisa puoli näkyy Maahan.
Kuunpimennysten aikaa lukuun ottamatta Aurinko valaisee Kuuta aina jossain määrin. Täysikuun aikana Kuu on kirkkaimmillaan, ja vastaavasti uudenkuun aikana Kuu on pimeimmillään.
Kuun sijainti suhteessa Aurinkoon ja Maahan ratkaisee, miltä Kuu näyttää Maasta katsottuna. Kun Maa sijaitsee Auringon ja Kuun välissä, meillä näkyy täysikuu, ja kun Kuu on lähinnä Aurinkoa, meillä on uusikuu. Kuun vaiheiden sanotaan olevan kasvavia tai väheneviä sen mukaan, onko tulossa täysikuu vai uusikuu.
Milloin on täysikuu?
Täysikuu ei ole harvinainen ilmiö, joten Maassa nähdään täysikuu tämän tästä.
Kuulla on neljä vaihetta, joiden yksi kierto kestää 29,53059 vuorokautta. Täysikuu näkyy siksi vähintään kerran kuukaudessa.
Seuraava täysikuu näkyy Suomessa 31. elokuuta 2023 - klo 4.37.
Kun saman kuukauden ajalle osuu kaksi täysikuuta, kuten elokuussa 2023 kun täysikuu on 1. ja 31. päivä, ilmiötä kutsutaan "siniseksi kuuksi". Ilmiö toistuu suunnilleen kerran 2,5 vuodessa.
Tuplana esiintyvä täysikuu ei nimityksestään huolimatta silti hohda sinisenä. Kuu voi tosin saada sinertävän sävyn esimerkiksi tulivuorenpurkauksen tai metsäpalon aikana, kun ilmakehässä on paljon tuhkaa, joka sirottaa Auringon punertavaa valoa.
Täysikuukalenteri 2023
Katso alla olevasta täysikuukalenterista, milloin Suomessa on täysikuu.
- Elokuun 31. päivänä 2023 - klo 4.37
- Syyskuun 29. päivänä 2023 - klo 12.58
- Lokakuun 28. päivänä 2023 - klo 23.24
- Marraskuun 27. päivänä 2023 - klo 11.16
- Joulukuun 27. päivänä 2023 - klo 2.33
Superkuut ja mikrokuut
Vuonna 2023 nähdään myös kaksi superkuu-ilmiötä – elokuun 1. päivänä ja elokuun 31. päivänä.
Superkuuna tunnettu ilmiö syntyy silloin, kun on täysikuu ja Kuu on samaan aikaan radallaan lähimpänä Maata. Superkuun aikana täysikuu vaikuttaa tavallista isommalta.
Superkuun vastakohta on mikrokuu, jolloin täydenkuun aikaan Kuu on Maasta katsottuna kauimmaisessa pisteessään. Voit nähdä mikrokuun 24. helmikuuta 2024.
Maasta katsottuna superkuun ja mikrokuun kokoero on noin 14 prosenttia, kun taas ero näennäisessä kirkkaudessa on peräti 30 prosenttia.
Rakastatko tähdenlentoja? Tutki vuoden tähdenlentokalenteriamme, jotta pysyt ajan tasalla meteoriparvista.
Kuunpimennykset
Syyskuun 7. päivänä 2025 osissa Eurooppaa on nähtävissä täydellinen kuunpimennys.
Kuunpimennys on ilmiö, joka syntyy, kun Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla linjalla ja Kuu lipuu kokonaan tai osittain Maan varjoon. Täydellisessä kuunpimennyksessä Kuu on kokonaan Maan keilamaisessa varjossa – niin sanotussa umbrassa.
Täydellinen kuunpimennys näkyy myös Suomessa.
Mikä on mansikkakuu?
Täysikuu hohtaa kesäisin ja syksyllä punertavana
Kesäpäivänseisauksen tienoilla täysikuu voi näyttää leiskuvan oranssinpunaiselta.
Ilmiötä kutsutaan toisinaan mansikkakuuksi, ja oranssi väri johtuu siitä, että Kuun valo siivilöityy Maahan tavallista paksumman ja ehkä myös kosteamman kaasukehän läpi ennen kuin se saapuu Maan pinnalle. Sininen valo siroaa, ja silmään päätyvä valo on enimmäkseen punertavaa.
Kuu voi näyttää punertavalta myös syyspäiväntasauksen lähellä. Syksyllä ilmiöstä ei kuitenkaan yleensä enää puhuta mansikkakuuna.
Mansikkakuu-nimityksen sanotaan juontuvan pohjoisamerikkalaiselta algonkin-alkuperäiskansalta, jolle ilmiö oli lähtölaukaus mansikkasadon keräämiseen. Nimitystä on alettu sittemmin käyttää muuallakin.
Voiko täysikuu vaikuttaa nukkumiseen?
Täydenkuun ja Kuun vaiheiden on pitkään väitetty huonontavan untamme. Useimmat alan tutkimukset kuitenkin ovat kumonneet tämän väitteen.
Esimerkiksi laaja sveitsiläinen tutkimus vuodelta 2015 osoitti selvästi, että ihmisellä ei ole "kuukelloa" eivätkä Kuun vaiheet, kuten täysikuu, vaikuta meihin niin kuin esimerkiksi merieliöihin. Tutkimukseen osallistui yli 2 000 koehenkilöä.
Nyt Washingtonin yliopistossa Yhdysvalloissa tehty koe osoittaa kuitenkin aivan vastakkaiseen suuntaan.
Kokeeseen osallistui kolmessa ryhmässä 98 henkilöä, jotka edustivat Argentiinan Formosan provinssin alkuperäiskansaa. Koehenkilöille asetettiin ranteeseen mittari, joka rekisteröi heidän nukkumis- ja valveillaoloaikansa.
Koehenkilöt jaettiin ryhmiin sen mukaan, miten heillä oli käytettävissään sähkövaloa. Yhdellä ryhmällä ei ollut sähköä lainkaan, toisella rajoitetusti ja kolmannella rajattomasti.
Sähkövalo vähentää vaikutusta
Tuloksen mukaan Kuun vaiheet vaikuttivat eniten ryhmään, jolla ei ollut sähkövaloa. Se on ymmärrettävää, koska Kuun valo on täydenkuun aikana voimakkaimmillaan ja silloin on luonnollista mennä nukkumaan myöhemmin.
Tässä ryhmässä yöuni oli jopa 58 minuuttia lyhyempi kuin täyttäkuuta edeltäneinä öinä. Kahdessa muussa ryhmässä Kuun vaikutus oli pienempi, mutta silti selvästi huomattavissa.
Tutkijat toistivat kokeen 464 hengen opiskelijaryhmässä Seattlen suurkaupungissa, missä keinovalo peittää Kuun valon, mutta myös siellä havaittiin vastaavanlaisia merkittäviä vaihteluita yöunessa.
Tutkijat ovatkin nyt sitä mieltä, että Kuun vaiheiden vaikutus unirytmiimme on biologisesti juurtunut syvälle meihin ja se on perua ajalta, jolloin esivanhempamme pysyttelivät valveilla ja käyttivät hyödykseen Kuun valoa silloin, kun sitä oli runsaasti.