Neljä miljardia vuotta sitten Maalla ehkä oli kaksi kuuta. Ajatuksen esittivät yhdysvaltalais-norjalainen avaruustutkija Erik Ian Asphaug ja hänen sveitsiläinen kollegansa Martin Jutzi vuonna 2011.
Teorian mukaan molemmat kuut kiersivät Maata miljoonia vuosia, kunnes ne törmäsivät ja sulautuivat yhteen.
Yhteentörmäys selittäisi sen, miksi Kuun puolet ovat geologisilta ominaisuuksiltaan erilaiset.
Maalla on voinut olla kaksi kuuta, joiden yhteentörmäyksestä nykyinen Kuu on syntynyt.
Kuussa on merkkejä yhteentörmäyksestä
Asphaug ja Jutzi esittivät vuonna 2011, että Kuun kääntöpuolen ylänkö on voinut syntyä, kun Kuuhun törmäsi toinen kappale, joka oli kooltaan noin kolmasosa Kuusta.
Törmäyksessä syntyi myös laavameri, jossa oli kaliumia, fosforia ja harvinaisia maametalleja. Laavameri ajautui Kuun etupuolelle, missä se jähmettyi.
Kuun lisäksi Maata kiertävillä radoilla liikkuu usein niin sanottuja kvasikuita. Ne ovat Aurinkoa kiertäviä asteroideja, jotka radallaan kulkeutuvat ajoittain Maan lähistölle.
Juuri nyt Maalla on vierailevana kiertolaisena kvasikuu Kamo'oalewa.
Kamo'oalew tulee Aurinkoa kiertäessään välillä niin lähelle Maata, että se näyttää kiertävän Maata.
Kamo'oalewa havaittiin vuonna 2016. Sen läpimitta on noin 50 metriä. Se on kiertänyt Maan lähistöllä 500 vuotta ja pysyy täällä vielä 300 vuotta.
