Kuu syntyi ennen kuin Maa jähmettyi
Kuu sai muotonsa, kun Maa oli munkkirinkilän muotoinen pilvi nestemäistä ja kaasumaista kiveä. Näin kuuluu uusin teoria Kuun synnystä.
Noin 4,5 miljardia vuotta sitten nuoreen maapalloon törmäsi Marsin kokoinen taivaankappale. Kolarin seurauksena iso osa Maan aineesta irtosi ja jäi kiertämään Maata. Tästä massasta muotoutui ajan mittaan maapallon nykyinen kiertolainen.
Näin menee tähän asti yleisesti hyväksytty teoria Kuun synnystä. Asia saattaa kuitenkin olla monimutkaisempi kuin on oletettu. Tutkijaryhmä, johon kuuluu muun muassa yhdysvaltalaisen Harvardin yliopiston tähtitieteilijöitä, on esittänyt uuden selitysmallin.
Sen mukaan Maa muuttui törmäyksen seurauksena niin sanotuksi synestiaksi eli munkkirinkilän muotoiseksi pilveksi, joka koostui nestemäisessä ja kaasumaisessa olomuodossa olleesta kivestä.
Nesteytynyt kallio muodosti Kuun
Törmäyksen jälkeen pilvessä vallitsi 3 000–4 000 asteen lämpötila ja erittäin suuri paine. Jossakin pilven kohdassa nestemäinen aine alkoi kasautua kappaleeksi, josta myöhemmin muotoutui Kuu.
Muutaman vuosisadan kuluessa pilvi jäähtyi ja kutistui ja Kuu päätyi kiertämään muun pilven ulkopuolelle. Sen jälkeen rinkulapilvestä muodostui vähitellen maapallo.
Tutkijoiden mukaan uuden teorian puolesta puhuu kaksi asiaa. Se selittäisi, miksi Kuussa on vähemmän helposti kaasuuntuvia alkuaineita kuin Maassa.
Kuumassa kaasupilvessä sellaiset aineet eivät olleet ehtineet tiivistyä ennen kuin Kuu syntyi. Synestia voi myös syntyä erilaisista taivaankappaleiden törmäyksistä, mikä lisää teorian todennäköisyyttä.
Nykyteoria pitää paikkansa vain, jos nuoreen Maahan on törmännyt täsmälleen tietyn kokoinen taivaankappale.
Kuu syntyi rengaspilvestä
Kun toinen taivaankappale törmäsi Maahan, se hajosi hehkuvaksi rengasmaiseksi pyöriväksi pilveksi, josta ensin syntyi Kuu ja sitten taas kiinteä Maa.
