Kuu

Kuu

Tiesitkö, että kaikkiaan 12 ihmistä on käynyt Kuussa? Tai että Kuu on lähes yhtä vanha kuin Maa? Lue lisää Kuusta!

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018 teksti Lone Djernis Olsen

Kuusi vierailua Kuussa

Kuu on karu ja autio paikka. Sillä ei ole lainkaan kaasukehää. Se kiertää Maata ja kääntää aina saman puolen Maata kohti.

Kuussa on käynyt ihmisiä kuusi kertaa, ja toistaiseksi se on ainoa vieras taivaankappale, jonka pinnalle ihminen on astunut. Kussakin kuudessa kuualuksessa oli kaksi astronauttia, joten kaikkiaan 12 ihmistä on kävellyt Kuussa. Kuulennot tehtiin vuosina 1969–1972, ja kaikki kaksitoista Kuussa käynyttä astronauttia olivat yhdysvaltalaisia. 

Astronautit tekivät tieteellisiä kokeita ja toivat Maahan kuupölyä sekä 382 kuukiveä. Kuukiviä tutkitaan ja analysoidaan yhä nykyäänkin.

Hehkuvia päiviä ja hyytäviä öitä

Kuun pinnan lämpötila vaihtelee rajusti. Päivällä lämpö nousee 100 asteeseen, mutta yöllä voi olla lähes 200 astetta pakkasta. Yöt ovat näin kylmiä siksi, että Kuulla ei ole kaasukehää, joka säilyttäisi lämpöä Auringon laskettua.

Kaikki kuunpimennyksestä.

Ensimmäinen ihminen Kuussa
© Shutterstock

Astronauttien jalanjäljet ovat jäljellä

Kuun pinta koostuu hienon pölyn peittämästä kiviaineksesta. Pölyssä on yhä nähtävissä astronauttien saappaiden ja kuuautojen jäljet, koska Kuussa ei ole tuulta eikä sadetta, jotka pyyhkisivät jäljet pois. Tuulettomuuden ja sateettomuuden syy on se, ettei Kuussa ole kaasukehää. 

Siellä ei myöskään esiinny maanjäristyksiä eikä tulivuorenpurkauksia. Tämä taas johtuu siitä, että Kuu on niin pieni. Vaikka sen sisus alun perin olikin kuuma ja nestemäinen, niin kuin Maan, se on jo ehtinyt viilentyä.

Muodostunut kahden kappaleen yhteentörmäyksessä

Tutkijat arvelevat, että Kuu on lähes yhtä vanha kuin Maa ja että se muodostui toisen taivaankappaleen törmättyä Maahan ja irrotettua Maasta osan. Tämä irronnut osa yhdessä Maahan törmänneen kappaleen kanssa muodosti sitten Kuun. 

Kuun kiertorata on lukkiutunut Maan kiertorataan siten, että Kuu aina kääntää saman puolensa Maata kohti.

Lue lisää Aurinkokunnasta.

Kuun vaiheet
© Shutterstock

Kuun vaiheet

Kuun vaiheet määritetään sen sijainnista suhteessa Aurinkoon ja Maahan. Kuulla sanotaan olevan neljä vaihetta:

  • Uusikuu: Kuu sijaitsee Maan ja Auringon välissä, ja sen pimeä puoli kääntyy Maata kohti. Tällöin Kuun kirkkaus Maasta nähden on pienimmillään.
  • Kasvava eli nouseva kuu: Kuusta näkyy asteittain yhä suurempi Auringon valaisema osa.
  • Täysikuu: Maa sijaitsee Kuun ja Auringon välissä, ja Kuu on Maasta nähtynä kirkkaasti Auringon valaisema.
  • Vähenevä eli laskeva kuu: Auringon valaisema osuus Kuusta vähenee asteittain.

Jo ensimmäiset ihmiset ovat tarkkailleet Kuun vaiheita, ja varhaiset kulttuurit ovat sen uudestakuusta täysikuuhun muuttuvien vaiheiden perusteella mitanneet aikaa ja pysyneet selvillä vuoden kulusta.

Kuun vaiheiden seuraamiseen tarvittiin kalentereita, ja kalenterien laatiminen johti varhaisen tähtitieteen syntyyn. Sittemmin mukaan tuli auringonpimennysten ennustaminen, ja ajan myötä tähtitieteestä kehittyi oma ainutlaatuinen tieteenalansa.

Kuu vaihtaa väriä
© Shutterstock

Kuu vaihtaa väriä 

Kuun ollessa matalalla horisontissa sen väri on punaisempi kuin sen ollessa korkealla taivaalla.

Syy tähän on se, että Maan ilmakehä sirottaa valoa. Siroaminen riippuu väreistä siten, että lyhytaaltoinen sininen valo siroaa paljon enemmän kuin pitkäaaltoinen punainen valo.

Kun Kuu on matalalla horisontissa, sen valon täytyy läpäistä suhteellisen paksu ilmakehän kerros ennen kuin se päätyy katsojan silmään. Sininen valo siroaa matkan varrella joka suuntaan, ja siksi silmään osuva valo on pääosin punertavaa.

Kuun ollessa korkealla taivaalla sen valo joutuu läpäisemään vain suhteellisen ohuen ilmakehän kerroksen. Suurin osa Kuun sinisestä valosta päätyy yhdessä muiden värien kanssa katsojan silmään, ja se saa Kuun näyttämään valkealta.

Sama ilmiö tunnetaan Auringosta, joka myös helottaa lähes valkoisena ollessaan korkealla taivaalla mutta jonka valo näyttää punaiselta auringonnousun ja -laskun aikaan.

Faktoja Kuusta

Säde: 1 737 km Etäisyys Maasta: 384 000 km

Älä jätä vuosisadan kuunpimennystä näkemättä

Kun Kuu 27. heinäkuuta liukuu Maan varjoon ja muuttuu verenpunaiseksi, pääset kokemaan 2000-luvun pisimmän täydellisen kuunpimennyksen. Ja juuri nyt sinulla on mahdollisuus tutustua vuoden merkittävimpään tähtieteelliseen tapahtumaan aitiopaikalta Tieteen Kuvalehden kanssa.

Meillä on täydellinen tarjous sinulle, joka haluat haluat uppoutua verikuun ihmeisiin. Saat:

  • Tehokkaan kiikarin – sillä erottuvat hyvin Kuun kraatterit.
  • Kiehtova Kuu -oppaan – digitaalisen erikoisnumeron, joka keskittyy Maan kiertolaisen.
  • Tähtitaivaan oppaan – jotta tiedät, minne kiikari pitää suunnata loppuvuonna.
  • Kaksi numeroa Tieteen Kuvalehteä – jotta tiedät, mitä katsot.

Tartu tarjoukseen tästä

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: