Kilpa Kuun luonnonvarojen hyödyntämisestä vain kiihtyi, kun Kiina hiljattain julkisti löytäneensä Maan lähinaapurista uutta materiaalia.
Uusi materiaali sai nimen changesiitti-(Y) kiinalaisen Kuun jumalattaren Chang'en mukaan, jonka mukaan myös Kiinan kuulennot on nimetty.
Changesiitti-(Y) on fosfaattimineraali. Sitä esiintyy pitkänomaisina läpikuultavina kiteinä, joiden läpimitta on 10 mikrometriä.
Lähikuva uuden kuumineraalin kiteestä. Mineraali on saanut nimekseen changesiitti-(Y).
Maailmalla eniten kiinnostusta ei ole herättänyt mineraali sinänsä vaan sen vierestä havaittu harvinainen helium-3- isotooppi.
Asiasta kertoi Kiinan valtion hallinnoiman median Global Timesin mukaan Kansainvälinen mineraloginen yhdistys.
Suorakulmio osoittaa Chang'e 5 -laskeutujan laskeutumispaikkaa Kuuhun Myrskyjen valtamerelle 2. joulukuuta 2020. Laskeutuja näkyy vaaleana pisteenä.
Kuuperän ainesosa
Kiina toi Maahan näytteitä kuuperästä vuonna 2020 Chang'e 5 -kuulennolta. Edellisen kerran Maahan oli tuotu Kuusta näytteitä vuonna 1976.
Näytteet kerättiin reilut 6,5 metriä Kuun pinnan alta alueelta, jolla arvellaan olleen tuliperäistä toimintaa 1,2 miljardia vuotta sitten.
Nämä kaksi maanäytettä ovat Chang'e 5 -kuulennolta. Laskeutuja keräsi tuolloin kaikkiaan 1,73 kiloa näytteitä. Niistä löydettiin uutta fosfaattimineraalia, changesiitti-(Y):tä.
Näistä kivi- ja maanäytteistä Pekingin uraanigeologian tutkimuskeskuksen tutkijat tunnistivat fosfaattimineraali changesiitti-(Y):n.
Changesiitti-(Y)-mineraali on vasta seitsemäs uusi orgaaninen yhdiste, jonka ihmiset ovat löytäneet Kuusta sen jälkeen, kun Apollo 11:n miehistö toi ensimmäiset näytteet Kuun maaperästä Maahan vuonna 1969.
Fosfaatti on Maassa tavallinen mineraali ja tärkeä kasvien kasvulle, mutta Maasta sitä ei löydy kiteisenä. Jo tästä syystä kuulöytö on hyvin kiinnostava.
Kun tutkijat hajottivat mineraalin yli 140 000 osaan, sitä voitiin analysoida useilla mineralogisilla menetelmillä.
Oikotie puhtaaseen fuusioenergiaan
Tutkijoita kiinnostaa luonnollisesti uusi mineraali, mutta sitäkin kiinnostavampaa on samasta näytteestä changesiitti-(Y):n kanssa löydetty harvinainen helium-3-isotooppi.
Kuussa on jo pitkään tiedetty esiintyvän helium-3-isotooppia. Helium-3 on helium-alkuaineen muoto, joka on Maassa erittäin harvinainen mutta jota Kuussa on runsaasti.
Toisin kuin Maalla Kuulla ei ole suojaavaa kaasukehää ja magneettikenttää. Siksi sitä pommittaa jatkuvasti aurinkotuuli, joka sisältää helium-3:a.
Helium-3:sta tekee erityisen kiinnostavan se, että sen avulla voidaan tuottaa energiaa. Sitä ei edes tarvita paljon tyydyttämään koko Maan energiantarve.
Vaikka tekniikka on vielä kehitysvaiheessa, tiedetään, että helium-3 soveltuu tulevaisuuden fuusioreaktorien polttoaineeksi.
Toisin kuin nykyiset fuusioreaktorit, helium-3 ei tuota radioaktiivista jätettä, josta on vaikea päästä eroon.
Nykyisissä fuusioreaktoreissa käytetään tritiumia ja deuteriumia, joista syntyy vaikeasti hajoavia sivutuotteita. Koska niiden hajoamista on vaikea hallita, reaktorit kuluttavat enemmän energiaa kuin ne tuottavat.
Helium-3:n avulla energiantuotanto olisi tehokkaampaa, kestävämpää ja puhtaampaa, koska se on ainoa vakaa alkuaine, jossa on enemmän protoneja kuin neutroneja.
Kuvassa kuulaskeutuja Chang'e 5 irtoaa raketista. Juuri samainen laskeutuja toi Maahan näytteitä, jotka sisälsivät uutta mineraalia.
Koska helium-3:a on helppoa louhia Kuun pinnalta, moni valtio harkitsee kaivostoiminnan aloittamista Kuussa saadakseen harvinaista isotooppia itselleen.
Kiinalla on jo suunnitelma kolmen miehittämättömän lennon lähettämisestä Kuuhun seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta se voisi tutkia mahdollisuuksia perustaa sinne tukikohta.
Sen lisäksi, että Kuun kallioista voi löytyä helium-3:a, ne voivat myös kertoa, mitä Kuun historiassa tapahtui miljardi - kolme miljardia vuotta sitten, sillä sitä ei vielä tiedetä.