Aina siitä asti, kun ihmiskunta keksi kirjoituksen, tietoa on yritetty säilyttää ja siirtää jälkipolville. Nyt Lonestar Data Holding -yritys aikoo tallentaa tietoa Kuuhun sijoitettaviin tietopankkeihin.
Ajatus luoda tietopankkeja tulevaisuutta varten ei ole millään muotoa uusi. Yksi tunnetuimmista hankkeista on Huippuvuorten siemenholvi, jota kutsutaan myös Tuomiopäivän holviksi. Sinne on talletettu pakkaseen yli 3 miljoonaa siementä sotien, epidemioiden ja ilmastonmuutoksen varalta.
Vuonna 2017 siemenholvikin tosin kärsi ilmastonmuutoksesta johtuvan ikijään sulamisvesien aiheuttamista tulvista. Ei ihme, että Lonestar tähtääkin nyt Kuuhun.
Kuun datapankit
Hanke jo ohittanut ideointiasteen, ja yritys ilmoitti huhtikuussa, milloin ensimmäiset kaksi lentoa Kuuhun suoritetaan.
Lonestar on nimittäin hankkinut tilaa Nasan kaupallisilta yksityislennoilta Kuuhun.
Ensimmäinen lento, Intuitive Machines 1, tapahtuu jo vuoden 2022 lopulla. Lonestar aikoo sen aikana suorittaa alustavia ohjelmistotestejä säilyttämällä pientä määrää dataa laskeutujassa kahden viikon ajan.
Seuraavalla, Intuitive Machines 2 -lennolla vuonna 2023 Kuuhun etelänavan lähistölle aiotaan viedä ensimmäinen varsinainen datalasti. Jääporan lisäksi Lonestar aikoo kuljettaa Kuuhun kirjan kokoisen tallennusyksikön, jossa on tilaa 16 teratavulle dataa. Laitteella on tarkoitus tehdä tallennus- ja lataustestejä.
Koska Kuun toinen puoli on vuorovesi-ilmiön vuoksi aina lukittuneena Maata kohti, Maan ja Kuun välille voidaan luoda vakaa ja suora tiedonsiirtoyhteys. Tutkijat ovat jo pitkään ehdottaneet Maata koskevan tärkeän tiedon tallentamista Kuuhun, mutta kiertolaisella vallitsevat olosuhteet ovat tietokonepalvelimille haastavia.
Haasteita muodostavat myös se, että palvelimia ei voida huoltaa ihmisvoimin säännöllisesti, ja se, että Kuussa lämpötila vaihtelee päivän 106 asteesta yön –183 asteeseen. Kuulla ei ole myöskään Maan tavoin kaasukehää suojaamassa sen pintaa kosmiselta säteilyltä.
Lunar Reconnaissance Orbiter -satelliitin ottama kuva Kuun Rauhallisuuden meren yltä näyttää kraatterista pinnan alle johtavan laavatunnelin suun.
Laavatunneli suojaa palvelimia
Lonestar-yhtiö on kuitenkin löytänyt haasteisiin yhden ratkaisun. Se aikoo hyödyntää yhtä Kuun pinnanalaisista laavatunneleista, joissa lämpötila säilyy tasaisena ja jonne ei pääse tunkeutumaan palvelimille haitallista määrää säteilyä.
Laavatunnelit muodostuivat 4,2–1,2 miljardia vuotta sitten, kun Kuussa esiintyi laavapurkauksia.
Myös Maassa laava on muodostanut maanalaisia kanavia. Niitä on syntynyt, kun pinnalle syöksynyt laava on jähmettynyt, mutta pinnan alla magma on pysynyt juoksevana. Ajan mittaan kanavat ovat kuitenkin tyhjentyneet ja muodostaneet pitkiä tunneleita.
Vaikka kahden ensimmäisen lennon testit tehdään Kuun pinnalla, tavoitteena on myöhemmin siirtää palvelimet roboteilla laavatunnelien suojaan.
Jo vuonna 2024 palvelimille odotetaan mahtuvan viisi petatavua (5 000 biljoonaa tavua) ja 50 petatavua vuonna 2026.
Toiveissa on, että Kuun pinnalle sijoitettavat antennit voisivat hoitaa datakeskuksen tiedonsiirron Maan ja Kuun välillä viidentoista gigatavun sekuntinopeudella.