Tutkijat ovat jo pitkään selvittäneet mahdollisuuksia harjoittaa maanviljelyä Maan ulkopuolella. Toisella taivaankappaleella kasvatettavat kasvit helpottaisivat siirtokuntien ja pitkien avaruuslentojen toteutusta, sillä ne voivat tuottaa ruokaa ja happea.
Vaikka kasvit on saatu kasvamaan avaruusasemilla, ei ole itsestään selvää, että ne menestyvät muiden taivaankappaleiden maassa.
Tutkimuksessa on otettu aimo askel eteenpäin. Yhdysvaltalaisen Floridan yliopiston tutkijat onnistuivat kasvattamaan kasveja Kuusta peräisin olevassa maassa.
Teelusikallinen maata kolmelta kuulennolta
Kasvualustana käytettiin maata, jota oli tuotu Kuusta näytteinä kolmella Nasan kaikkiaan kuudesta vuosina 1969–1972 tekemästä, Kuuhun laskeutumiseen johtaneesta miehitetystä lennosta.
Vaikka astronautit keräsivät Kuusta kaikkiaan 382 kiloa näytteitä, tutkijat saivat käyttöönsä vain 12 grammaa maata, joka oli tuotu Apollo-lennoilla 11, 12 ja 17.
Tutkijat saivat hyppysiinsä harvinaista ja arvokasta Kuun maata. Kokeet tehtiin 12 gramman annoksella.
Kuun maa jaettiin astioihin niin, että jokaiseen tuli sitä gramma eli noin teelusikallinen. Astioita oli kutakin avaruuslentoa kohti neljä.
Vertailun vuoksi tehtiin keinotekoista Kuun maata maapallolla esiintyvästä hienosta vulkaanisesta tuhkasta. Sitäkin pantiin saman verran neljään samanlaiseen astiaan.
Viljelykokeessa käytettiin lituruohon siemeniä, koska ne oli saatu itämään avaruusasemalla, jossa vallitsee painottomuus.
Astioissa alkoi näkyä itämisen merkkejä kahden vuorokauden kuluttua kylvämisestä. Kuusi päivää myöhemmin kasvussa havaittiin eroja, jotka johtuivat siitä, että astioissa oli erilaista maata.
Ruohontaimet pysyivät terveempinä ja kehittyivät nopeammin keinotekoisessa Kuun maassa. Aitoa Kuun maata sisältävissä astioissa kasvu oli kituvampaa ja lehtiin syntyi värivikaa.
Vasemmanpuoleiset kasvit ovat verrokkeja. Oikeanpuoleiset kasvit ovat kasvaneet Kuun maassa. Kuvaushetkellä kylvöstä oli kulunut 16 päivää.
Nuoremmassa maassa terveempiä kasveja
Apollo 11 -lennolla Kuusta tuotu maa kelpasi kasveille huonoiten. Apollo 12- ja 17-lennoilla otetuissa näytteissä kasvit kasvoivat paremmin.
Tutkijat pitävät mahdollisena selityksenä maan ikää. Mitä kauemmin maa on ollut olemassa Kuussa, sitä pitempään se on altistunut kosmiseksi säteilyksi kutsutuille suurienergiaisille hiukkasille ja aurinkotuulelle.
Apollo 11 -lennolla näytteitä otettiin Rauhallisuuden merestä, ja siellä maa on geologisesti vanhempaa kuin Myrskyjen meressä, josta Apollo 12 -näytteet ovat peräisin.
Myrskyjen meren alueella on nuorempia laavoja, jotka ovat tehneet maasta hedelmällisempää.
Apollo 17 -lennon näytteidenottopaikka oli Tauruksen–Littrowin laakso, joka on ollut melko myöhään meteoriitti- ja asteroidi-iskujen kohteena. Maa onkin siellä hedelmällisempää siksi, ettei se ole pysynyt paikallaan vastaanottamassa kosmista säteilyä ja aurinkotuulta.
Astronautti Harrison Schmitt Tauruksen–Littrowin laaksossa. Sieltä peräisin olevassa Kuun maassa kasvit kasvoivat parhaiten.
Kasveja Kuuhun vuonna 2025
Nasa aikoo lähettää ihmisiä Kuuhun viimeistään vuonna 2025 Artemis-ohjelmansa puitteissa. Viimeksi Kuussa kävi astronautteja vuonna 1972.
Ohjelman tavoitteisiin kuuluu kasvinviljelyn kokeileminen Kuun maaperässä.
Kokeilla pyritään saamaan selville, millä alueilla kasveilla on parhaat mahdollisuudet kasvaa.
Jos kasveja voidaan kasvattaa Kuussa, niistä astronautit saavat paitsi ravintoa myös happea. Täydennykset helpottavat pitkien avaruuslentojen toteutusta.