Kuun maa jaettiin astioihin niin, että jokaiseen tuli sitä gramma eli noin teelusikallinen. Astioita oli kutakin avaruuslentoa kohti neljä.
Vertailun vuoksi tehtiin keinotekoista Kuun maata maapallolla esiintyvästä hienosta vulkaanisesta tuhkasta. Sitäkin pantiin saman verran neljään samanlaiseen astiaan.
Viljelykokeessa käytettiin lituruohon siemeniä, koska ne oli saatu itämään avaruusasemalla, jossa vallitsee painottomuus.
Astioissa alkoi näkyä itämisen merkkejä kahden vuorokauden kuluttua kylvämisestä. Kuusi päivää myöhemmin kasvussa havaittiin eroja, jotka johtuivat siitä, että astioissa oli erilaista maata.
Ruohontaimet pysyivät terveempinä ja kehittyivät nopeammin keinotekoisessa Kuun maassa. Aitoa Kuun maata sisältävissä astioissa kasvu oli kituvampaa ja lehtiin syntyi värivikaa.
Nuoremmassa maassa terveempiä kasveja
Apollo 11 -lennolla Kuusta tuotu maa kelpasi kasveille huonoiten. Apollo 12- ja 17-lennoilla otetuissa näytteissä kasvit kasvoivat paremmin.
Tutkijat pitävät mahdollisena selityksenä maan ikää. Mitä kauemmin maa on ollut olemassa Kuussa, sitä pitempään se on altistunut kosmiseksi säteilyksi kutsutuille suurienergiaisille hiukkasille ja aurinkotuulelle.
Apollo 11 -lennolla näytteitä otettiin Rauhallisuuden merestä, ja siellä maa on geologisesti vanhempaa kuin Myrskyjen meressä, josta Apollo 12 -näytteet ovat peräisin.
Myrskyjen meren alueella on nuorempia laavoja, jotka ovat tehneet maasta hedelmällisempää.
Apollo 17 -lennon näytteidenottopaikka oli Tauruksen–Littrowin laakso, joka on ollut melko myöhään meteoriitti- ja asteroidi-iskujen kohteena. Maa onkin siellä hedelmällisempää siksi, ettei se ole pysynyt paikallaan vastaanottamassa kosmista säteilyä ja aurinkotuulta.
Kasveja Kuuhun vuonna 2025
Nasa aikoo lähettää ihmisiä Kuuhun viimeistään vuonna 2025 Artemis-ohjelmansa puitteissa. Viimeksi Kuussa kävi astronautteja vuonna 1972.
Ohjelman tavoitteisiin kuuluu kasvinviljelyn kokeileminen Kuun maaperässä.
Kokeilla pyritään saamaan selville, millä alueilla kasveilla on parhaat mahdollisuudet kasvaa.
Jos kasveja voidaan kasvattaa Kuussa, niistä astronautit saavat paitsi ravintoa myös happea. Täydennykset helpottavat pitkien avaruuslentojen toteutusta.