Maalla on vain yksi kuu: Kuu. Muilla planeetoilla on useita kuita. Kuulla on suuri merkitys Maalle, ja se on yksi kauneimmista ilmiöistä, joita voimme ihailla paljain silmin. Mikä sitten tekee Kuusta niin ainutlaatuisen? Ja kuka oli ensimmäinen ihminen Kuussa? Näihin kysymyksiin saat vastauksen tästä, sillä Tieteen Kuvalehti on koonnut parhaat Kuuta käsittelevät artikkelit. Seuraa tästä tuoreinta Kuusta tehtyä tutkimusta.
Kuun pinnan lämpötila vaihtelee huomattavasti. Päivällä se kohoaa 100 asteeseen, ja yöllä se putoaa lähes 200 pakkasasteeseen. Kuun yöt ovat näin kylmiä siksi, että Kuulla ei ole kaasukehää, joka pidättäisi lämpöä Auringon laskettua.
Kuun kierto on lukkiutunut Maan kiertoon sellaisella tavalla, että Kuu kääntää aina saman puolen Maata kohti.
Maan ja Kuun keskimääräinen etäisyys on 384 405 km, ja Kuun läpimitta on 3 474 km.
Kuun vaiheet määräytyvät sen mukaan, missä Kuu sijaitsee suhteessa Aurinkoon ja Maahan. Kuulla sanotaan olevan neljä vaihetta: uusikuu, kasvava kuu, täysikuu ja vähenevä kuu.
Heinäkuussa 1969 astronautti Neil Armstrong astui ensimmäisenä Kuun pinnalle.
”Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Neil Armstrongin kuuluisat sanat olivat huipentuma kahdeksan vuoden valmisteluille, joiden parissa 400 000 ihmistä oli ahkeroinut toteuttaakseen tutkijoiden haaveen.
Kuuhun on laskeuduttu kaikkiaan kuusi kertaa, ja toistaiseksi Kuu on ainoa vieras taivaankappale, jonka pinnalla ihminen on käynyt.
Kuussa käyneet astronautit ovat tehneet tieteellisiä kokeita ja tuoneet yhteensä 382 kuukiveä ja pölyä Maahan. Kuukivistä tehdään edelleen kokeita.
