Miksi tiettyinä päivinä on paljon tähdenlentoja?
Tähdenlennot eivät jakaannu tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle. Joinakin öinä taivaalla näkyy runsaasti tähdenlentoja, joskus taas vain vähän. Mistä se johtuu?
Tähdenlennoksi eli meteoriksi kutsutun ilmiön aiheuttaja on useimmiten hiekanjyvän kokoinen pölyhiukkanen, joka on peräisin komeetasta.
Kun Maa leikkaa komeetan kiertoradan aina tiettynä aikana vuodesta, näyttää siltä, että suuri joukko meteoreja tulisi samasta suunnasta. Tällöin puhutaan meteoriparvesta. Suotuisana yönä voi esiintyä jopa sata tähdenlentoa tunnissa.
Tähdenlennot ovat komeetan pölyä
On pitkään arveltu, että komeetat koostuvat pääosin pölystä. Oletukselle saatiin vahvistus 2005 , kun avaruusluotain Deep Impact laukaisi Tempel 1 -komeetan ytimeen 370 kilon painoisen kuparisen iskeytyjän ja synnytti suuren kraatterin.
Törmäys nosti kraatterista niin paljon pölyä, että komeettaa voi osuvimmin kuvata ”jäiseksi pölypalloksi”.
Jos muut komeetat ovat koostuneet vastaavalla tavalla, saadaan selitys komeettojen ja tähdenlentojen yhteyteen: Kun komeetta tulee lähelle Aurinkoa, osa sen jäästä höyrystyy. Kun höyrysuihkut repivät pölyä komeetan pinnasta, komeetan radalle leviää runsaasti mikroskooppisia pölyhiukkasia.
Kun Maa ohittaa komeetan radan, radalla leijuvat pölyhiukkaset osuvat Maan ilmakehään. Niin tapahtuu myös, vaikka komeetta olisi miljoonien kilometrien päässä, aivan toisessa kohdassa rataansa tai sitä ei enää olisi olemassakaan.
Jopa 100 tähdenlentoa tunnissa
Kaikki muutamaa senttiä pienemmät kappaleet palavat ilmakehässä. Yli kilon painoiset kappaleet saattavat selviytyä Maan pinnalle asti niin sanottuina meteoriitteina.
Lue lisää siitä, milloin tähdenlennot ovat runsaimmillaan.