Shutterstock

Ilmiön taustaa: Komeetat ovat kosmisia aikakapseleita

Vuonna 1577 tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe havaitsi yötaivaalta ensimmäisen komeetan. Nyt yli 400 vuoden kuluttua tutkijoilla riittää näissä kosmisissa muinaisjäännöksissä yhä selvitettävää. Niistä voidaan saada vastauksia ihmiskunnan suurimpiin kysymyksiin.

Komeetat ovat kosmisia aikakapseleita.

Aikoinaan komeettoja luultiin merkiksi jumalten vihasta, mutta nykyään ne ovat tärkeä palanen palapelissä, jota astronomit 1500-luvulta asti ovat yrittäneet koota.

Komeetat kiitävät avaruudessa kuin muinaisjäännökset, joista saadaan vastauksia moniin tärkeisiin tähtitieteen kysymyksiin.

© E. KOLMHOFER & H. RAAB/JOHANNES-KEPLER-OBSERVATORY, LINZ, AUSTRIA

Komeetat numeroina

Tutkimus

Marraskuun 12. päivänä 2014 onnistuttiin ensi kertaa saamaan tutkimuslaite komeetan pinnalle.

Tuolloin Euroopan avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimen laskeutumismoduuli laskeutui 67P-komeetalle.

Pitkän matkan aikana Rosetta oli lentänyt Maan ohi kolme kertaa ja Marsin ohi kerran, ennen kuin se singahti ulkoavaruuteen ja komeetan kiertoradalle. Itse laskeutuminen ei sujunut täydellisesti, ja moduuli joutuikin varjon puolelle ja siitä loppui siksi nopeasti virta.

Seuraavat kaksi vuotta luotain kuitenkin kiersi 67P-komeettaa ja välitti paljon tietoa. Rosettan tutkimusvälineet löysivät muun muassa happea, fosforia ja aminohappo glysiiniä, joita höyrystyy komeetasta.

Vuonna 2014 Rosetta-avaruusluotain teki historiaa laskeutumalla – ei tosin kovin onnistuneesti – komeetan 67P pinnalle.

© ATG MEDIALAB/ESA

Aineet kuuluvat elämän keskeisiin rakennuspalikoihin, ja ne antavat lisää tukea teorialle, jonka mukaan juuri komeetat toivat muinoin elämän siemenet Maahan.

Virstanpylväät

Ensimmäisen komeetan olemassaolon havaitsi tanskalainen astronomi vuonna 1577. Sen jälkeen näitä kosmisia kivenmurikoita on jatkuvasti viilettänyt tutkijoiden kaukoputkien editse.

Tulevaisuus

USA, Eurooppa ja Kiina jatkavat elämän synnyn selvittämistä

Sen jälkeen, kun Rosetta-avaruusluotain oli löytänyt elämän rakennusaineisiin kuuluvia aminohappoja 67P-komeetalta, tutkijat ovat halunneet etsiä universumin ”likaisista lumipalloista” lisää vihjeitä siitä, miten elämä aikoinaan syntyi maapallon pinnalla.

Komeetat ovat peräisin aivan Aurinkokunnan syntyajoilta. Siksi tutkijat toivovat näiden jäisten aikakapselien analysoinnin antavan lisää tietoa siitä, miltä Aurinkokunta näytti miljardeja vuosia sitten.

Uudet teleskoopit ja alukset tutkivat komeettoja eri etäisyyksiltä

Yhdysvallat aikoo tutkia komeettoja etäältä uudella teleskoopilla, kun taas Euroopan ja Kiinan avaruusjärjestöt lähettävät aluksia aivan komeettojen lähelle.

© ESA/NASA

James Webb -avaruusteleskooppi selvittää aurinkokunnan varhaista historiaa

Pian vuonna 2021 tapahtuvan laukaisunsa jälkeen maailman suurin avaruusteleskooppi, James Webb, alkaa tarkkailla kolmen eri tyypin komeettoja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla, joita ihminen ei näe. Havainnoista toivotaan uutta valoa Aurinkokunnan historiaan.

© ESA

Esan luotain odottaa uutta komeettaa

Euroopan avaruusjärjestö Esa laukaisee 2028 Comet Interceptor -luotaimen 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta odottelemaan jotakin Aurinkokunnan laitamilta ensi kertaa ilmestyvää komeettaa tutkittavakseen. Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat hankkeeseen kuvauslaitteita ja -ohjelmistoja.

© CHINESE NATIONAL SPACE ADMINISTRATION

Kiina aikoo tutkia outoa komeettaa

Kiina lähettää vuonna 2024 aluksen kohti asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä kiertävää 133P-pienkappaletta. 133P on erikoinen siksi, että vaikka se sijaitsee asteroidivyöhykkeellä, se vetää komeettamaisesti loistavaa kaasu- ja pölypyrstöä.