Ilmiön taustaa: Komeetat ovat kosmisia aikakapseleita

Vuonna 1577 tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe havaitsi yötaivaalta ensimmäisen komeetan. Nyt yli 400 vuoden kuluttua tutkijoilla riittää näissä kosmisissa muinaisjäännöksissä yhä selvitettävää.

Vuonna 1577 tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe havaitsi yötaivaalta ensimmäisen komeetan. Nyt yli 400 vuoden kuluttua tutkijoilla riittää näissä kosmisissa muinaisjäännöksissä yhä selvitettävää.

Shutterstock

Komeetat ovat kosmisia aikakapseleita.

Aikoinaan komeettoja luultiin merkiksi jumalten vihasta, mutta nykyään ne ovat tärkeä palanen palapelissä, jota astronomit 1500-luvulta asti ovat yrittäneet koota.

Komeetat kiitävät avaruudessa kuin muinaisjäännökset, joista saadaan vastauksia moniin tärkeisiin tähtitieteen kysymyksiin.

© E. KOLMHOFER & H. RAAB/JOHANNES-KEPLER-OBSERVATORY, LINZ, AUSTRIA

Komeetat numeroina

Tutkimus

Marraskuun 12. päivänä 2014 onnistuttiin ensi kertaa saamaan tutkimuslaite komeetan pinnalle.

Tuolloin Euroopan avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimen laskeutumismoduuli laskeutui 67P-komeetalle.

Pitkän matkan aikana Rosetta oli lentänyt Maan ohi kolme kertaa ja Marsin ohi kerran, ennen kuin se singahti ulkoavaruuteen ja komeetan kiertoradalle. Itse laskeutuminen ei sujunut täydellisesti, ja moduuli joutuikin varjon puolelle ja siitä loppui siksi nopeasti virta.

Seuraavat kaksi vuotta luotain kuitenkin kiersi 67P-komeettaa ja välitti paljon tietoa. Rosettan tutkimusvälineet löysivät muun muassa happea, fosforia ja aminohappo glysiiniä, joita höyrystyy komeetasta.

Vuonna 2014 Rosetta-avaruusluotain teki historiaa laskeutumalla – ei tosin kovin onnistuneesti – komeetan 67P pinnalle.

© ATG MEDIALAB/ESA

Aineet kuuluvat elämän keskeisiin rakennuspalikoihin, ja ne antavat lisää tukea teorialle, jonka mukaan juuri komeetat toivat muinoin elämän siemenet Maahan.

Virstanpylväät

Ensimmäisen komeetan olemassaolon havaitsi tanskalainen astronomi vuonna 1577. Sen jälkeen näitä kosmisia kivenmurikoita on jatkuvasti viilettänyt tutkijoiden kaukoputkien editse.

1577: Tyko Brahe löysi avaruudesta komeetan

Tanskalainen astronomi Tyko Brahe tarkkaili komeettaa ja päätteli sen olevan kauempana kuin Kuu. Aiemmin komeettojen oli luultu syntyvän ilmakehässä.

© SKOKLOSTER CASTLE

1680: Komeettahavaintoja kaukoputkella

Astronomi Gottfried Kirch tutkaili komeettaa ensi kerran kaukoputkella. Komeetta oli yksi 1600-luvun kirkkaimmista.

© MUSEUM ROTTERDAM

1704: Brittitutkija ennusti komeetan paluun

Edmund Halley laski painovoimalain pohjalta, että loistavan komeetan kiertoaika on jaksoittainen ja että se näyttäytyy taas 1758. Hän erehtyi vain vuodella.

© Ritzau Scanpix

1950: Ehdotus Oortin pilvestä esitettiin

Alankomaalainen astronomi Jan Hendrik Oort esitti, että komeetat saapuvat jättimäisestä pilvestä, joka ympäröi Aurinkokuntaa.

© JOOP VAN BLISEN (ANEFO)

1994: Isku nostatti 3 000 km korkean laakean pilven

Komeetta Shoemaker–Levy 9 syöksyi kohti Jupiteria ja hajosi useaksi kappaleeksi, ennen kuin kilometrien kokoiset palaset iskeytyivät jättiplaneettaan.

© NASA

2005: Nasa otti komeetasta tarkimman kuvan

Jo 431 miljoonaa kilometriä lentänyt Deep Impact -luotain ohitti Hartley 2 -komeetan vain 700 kilometrin päästä ja otti tähän mennessä parhaat kuvat.

© UMD/JPL-CALTECH/NASA

2017: Kaukainen vieras hämmensi tutkijoita

Aurinkokuntamme halki kiisi sikarin muotoinen kappale. Se sai nimen ’Oumuamua, ja sen erikoinen muoto herätti paljon kummastusta tutkijapiireissä.

© M. KORNMESSER/ESO

Tulevaisuus

USA, Eurooppa ja Kiina jatkavat elämän synnyn selvittämistä

Sen jälkeen, kun Rosetta-avaruusluotain oli löytänyt elämän rakennusaineisiin kuuluvia aminohappoja 67P-komeetalta, tutkijat ovat halunneet etsiä universumin ”likaisista lumipalloista” lisää vihjeitä siitä, miten elämä aikoinaan syntyi maapallon pinnalla.

Komeetat ovat peräisin aivan Aurinkokunnan syntyajoilta. Siksi tutkijat toivovat näiden jäisten aikakapselien analysoinnin antavan lisää tietoa siitä, miltä Aurinkokunta näytti miljardeja vuosia sitten.

Yhdysvallat aikoo tutkia komeettoja etäältä uudella teleskoopilla, kun taas Euroopan ja Kiinan avaruusjärjestöt lähettävät aluksia aivan komeettojen lähelle.

© ESA/NASA

James Webb -avaruusteleskooppi selvittää aurinkokunnan varhaista historiaa

Pian vuonna 2021 tapahtuvan laukaisunsa jälkeen maailman suurin avaruusteleskooppi, James Webb, alkaa tarkkailla kolmen eri tyypin komeettoja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla, joita ihminen ei näe. Havainnoista toivotaan uutta valoa Aurinkokunnan historiaan.

© ESA

Esan luotain odottaa uutta komeettaa

Euroopan avaruusjärjestö Esa laukaisee 2028 Comet Interceptor -luotaimen 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta odottelemaan jotakin Aurinkokunnan laitamilta ensi kertaa ilmestyvää komeettaa tutkittavakseen. Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat hankkeeseen kuvauslaitteita ja -ohjelmistoja.

© CHINESE NATIONAL SPACE ADMINISTRATION

Kiina aikoo tutkia outoa komeettaa

Kiina lähettää vuonna 2024 aluksen kohti asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä kiertävää 133P-pienkappaletta. 133P on erikoinen siksi, että vaikka se sijaitsee asteroidivyöhykkeellä, se vetää komeettamaisesti loistavaa kaasu- ja pölypyrstöä.