Komeetat ovat kosmisia aikakapseleita.
Aikoinaan komeettoja luultiin merkiksi jumalten vihasta, mutta nykyään ne ovat tärkeä palanen palapelissä, jota astronomit 1500-luvulta asti ovat yrittäneet koota.
Komeetat kiitävät avaruudessa kuin muinaisjäännökset, joista saadaan vastauksia moniin tärkeisiin tähtitieteen kysymyksiin.
Komeetat numeroina
Tutkimus
Marraskuun 12. päivänä 2014 onnistuttiin ensi kertaa saamaan tutkimuslaite komeetan pinnalle.
Tuolloin Euroopan avaruusjärjestön Esan Rosetta-luotaimen laskeutumismoduuli laskeutui 67P-komeetalle.
Pitkän matkan aikana Rosetta oli lentänyt Maan ohi kolme kertaa ja Marsin ohi kerran, ennen kuin se singahti ulkoavaruuteen ja komeetan kiertoradalle. Itse laskeutuminen ei sujunut täydellisesti, ja moduuli joutuikin varjon puolelle ja siitä loppui siksi nopeasti virta.
Seuraavat kaksi vuotta luotain kuitenkin kiersi 67P-komeettaa ja välitti paljon tietoa. Rosettan tutkimusvälineet löysivät muun muassa happea, fosforia ja aminohappo glysiiniä, joita höyrystyy komeetasta.
Vuonna 2014 Rosetta-avaruusluotain teki historiaa laskeutumalla – ei tosin kovin onnistuneesti – komeetan 67P pinnalle.
Aineet kuuluvat elämän keskeisiin rakennuspalikoihin, ja ne antavat lisää tukea teorialle, jonka mukaan juuri komeetat toivat muinoin elämän siemenet Maahan.
Virstanpylväät
Ensimmäisen komeetan olemassaolon havaitsi tanskalainen astronomi vuonna 1577. Sen jälkeen näitä kosmisia kivenmurikoita on jatkuvasti viilettänyt tutkijoiden kaukoputkien editse.
1577: Tyko Brahe löysi avaruudesta komeetan
Tanskalainen astronomi Tyko Brahe tarkkaili komeettaa ja päätteli sen olevan kauempana kuin Kuu. Aiemmin komeettojen oli luultu syntyvän ilmakehässä.
1680: Komeettahavaintoja kaukoputkella
Astronomi Gottfried Kirch tutkaili komeettaa ensi kerran kaukoputkella. Komeetta oli yksi 1600-luvun kirkkaimmista.
1704: Brittitutkija ennusti komeetan paluun
Edmund Halley laski painovoimalain pohjalta, että loistavan komeetan kiertoaika on jaksoittainen ja että se näyttäytyy taas 1758. Hän erehtyi vain vuodella.
1950: Ehdotus Oortin pilvestä esitettiin
Alankomaalainen astronomi Jan Hendrik Oort esitti, että komeetat saapuvat jättimäisestä pilvestä, joka ympäröi Aurinkokuntaa.
1994: Isku nostatti 3 000 km korkean laakean pilven
Komeetta Shoemaker–Levy 9 syöksyi kohti Jupiteria ja hajosi useaksi kappaleeksi, ennen kuin kilometrien kokoiset palaset iskeytyivät jättiplaneettaan.
2005: Nasa otti komeetasta tarkimman kuvan
Jo 431 miljoonaa kilometriä lentänyt Deep Impact -luotain ohitti Hartley 2 -komeetan vain 700 kilometrin päästä ja otti tähän mennessä parhaat kuvat.
2017: Kaukainen vieras hämmensi tutkijoita
Aurinkokuntamme halki kiisi sikarin muotoinen kappale. Se sai nimen ’Oumuamua, ja sen erikoinen muoto herätti paljon kummastusta tutkijapiireissä.
Tulevaisuus
USA, Eurooppa ja Kiina jatkavat elämän synnyn selvittämistä
Sen jälkeen, kun Rosetta-avaruusluotain oli löytänyt elämän rakennusaineisiin kuuluvia aminohappoja 67P-komeetalta, tutkijat ovat halunneet etsiä universumin ”likaisista lumipalloista” lisää vihjeitä siitä, miten elämä aikoinaan syntyi maapallon pinnalla.
Komeetat ovat peräisin aivan Aurinkokunnan syntyajoilta. Siksi tutkijat toivovat näiden jäisten aikakapselien analysoinnin antavan lisää tietoa siitä, miltä Aurinkokunta näytti miljardeja vuosia sitten.
Uudet teleskoopit ja alukset tutkivat komeettoja eri etäisyyksiltä
James Webb -avaruusteleskooppi selvittää aurinkokunnan varhaista historiaa
Pian vuonna 2021 tapahtuvan laukaisunsa jälkeen maailman suurin avaruusteleskooppi, James Webb, alkaa tarkkailla kolmen eri tyypin komeettoja infrapunasäteilyn aallonpituuksilla, joita ihminen ei näe. Havainnoista toivotaan uutta valoa Aurinkokunnan historiaan.
Esan luotain odottaa uutta komeettaa
Euroopan avaruusjärjestö Esa laukaisee 2028 Comet Interceptor -luotaimen 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta odottelemaan jotakin Aurinkokunnan laitamilta ensi kertaa ilmestyvää komeettaa tutkittavakseen. Aalto-yliopisto ja VTT toimittavat hankkeeseen kuvauslaitteita ja -ohjelmistoja.
Kiina aikoo tutkia outoa komeettaa
Kiina lähettää vuonna 2024 aluksen kohti asteroidivyöhykkeellä Marsin ja Jupiterin välissä kiertävää 133P-pienkappaletta. 133P on erikoinen siksi, että vaikka se sijaitsee asteroidivyöhykkeellä, se vetää komeettamaisesti loistavaa kaasu- ja pölypyrstöä.