Astronomit havaitsivat joulukuussa 2018 kappaleen, joka on ilmeisesti tähän mennessä Aurinkokunnasta löydetyistä kääpiöplaneetoista kaukaisin.
Se kiertää Aurinkoa peräti 120 tähtitieteellisen yksikön eli Maan ja Auringon välisen matkan päässä niin, että täyteen kierrokseen kuluu noin tuhat vuotta.
Aurinkokunnan etäisyyksiä ja kääpiöplaneetta 2018 VG18 eli Faroutin sijainti.
Kutsumanimekseen Farout saanut kiertolainen, joka kulkee tieteellisissä dokumenteissa nimellä 2018 VG18, on arvioitu läpimitaltaan noin 500-kilometriseksi, joten siitä on voinut tulla sen oman painovoiman vaikutuksesta pyöreä. Näin se täyttää kääpiöplaneetalle asetetun pallonmuotoisuuden vaatimuksen.
Löydöstä tekee merkittävän se, että Aurinkokunnan ulkolaidalla on jo pitkään oletettu olevan tuntematon kiertolainen, Planeetta X, joka vaikuttaa painovoimallaan jossain määrin Kuiperin vyöhykkeen kappaleisiin.
Kuiperin vyöhyke sijaitsee 30–100 tähtitieteellisen yksikön päässä Auringosta ja sisältää asteroideja, komeettoja ja esimerkiksi Pluton kaltaisia kääpiöplaneettoja.
Kääpiöplaneetta Plutolla on viisi tunnettua kuuta ja jäinen ydin. Pluto sijaitsee noin 6 miljardin kilometrin päässä Auringosta.
Tähtitieteellisten havaintojen mukaan Kuiperin vyöhykkeen kappaleet vaikuttavat kerääntyvän yhteen ikään kuin vielä kauempana sijaitseva planeetta vetäisi niitä puoleensa painovoimallaan.
Laskelmat antavat ymmärtää, että kyseinen Planeetta X on viidestä kymmeneen kertaa niin raskas kuin Maa ja että se kiertää Aurinkoa 300–400 tähtitieteellisen yksikön päässä.
17 951 744 484 kilometriä on Faroutin etäisyys Aurinkoon. Matka on neljä kertaa niin pitkä kuin Neptunukseen, joka on Aurinkokunnan uloin planeetta.
Jos Planeetta X on olemassa, se voi vaikuttaa Faroutin kaltaisiin kiertolaisiin voimakkaammin kuin Kuiperin vyöhykkeen kappaleisiin. Siksi Faroutin kiertoradan selvittäminen saattaa johtaa tutkijat vielä hypoteettisen planeetan jäljille.