Jupiterin pyörremyrsky
Jupiteria esittävissä kuvissa näkyy melkein aina punainen laikku. Mikä se oikeastaan on ja miksi se on punainen?
Jupiterilla ei ole kiinteää pintaa, vaan se koostuu oikeastaan pelkästä kaasukehästä, jolla on mahdollisesti kivinen ydin. Näkyvän pinnan, jossa kuuluisa punainen pilkkukin sijaitsee, muodostavat kaasukehän yläkerroksen jatkuvassa liikkeessä olevat pilvet. Punainen pilkku on vinhasti vastapäivään pyörivä korkeapaineen alue. Pyörremyrskymäisessä virtauksessa tuulennopeus voi olla 200– 360 kilometriä tunnissa. Pyörteen syynä voivat olla alhaalta tulevat ukkosmyrskyjen kaltaiset purkausvirtaukset, jotka syöttävät energiaa ylempiin pilvikerroksiin. Pilkun väri johtuu todennäköisesti pilvissä olevista fosforiyhdisteistä. Toisaalta syyksi on esitetty myös orgaanisia molekyylejä ja rikkiyhdisteitä. Lisäksi väri vaihtelee. Välillä se on lähes harmaa. Myös pilkun koko vaihtelee. Nyt sen pituus on noin 25 000 kilometriä ja leveys puolet siitä. Nykyään pilkku näyttää pyörivän nopeammin kuin Voyager-luotainten kuvissa 1970-luvulla. Se voi olla lopun alkua, sillä tietokonelaskelmien mukaan pyörre voi hiipua jo 10 vuodessa. Myrsky on jatkunut ainakin vuodesta 1655, jolloin italialainen Giovanni Cassini havaitsi sen.