Etsi vettä! Tätä käskyä tottelevat kaikki ne tutkijat, jotka koettavat löytää elämän merkkejä Maan ulkopuolelta. Ohje on järkevä siksi, että elämä sellaisena kuin se tunnetaan, perustuu nestemäiseen veteen.
Pintaa peittävän nestemäisen vetensä vuoksi Maa on erilainen kuin muut Aurinkokunnan planeetat. Toisilla planeetoilla pintalämpötila on joko niin korkea, että vesi höyrystyy, tai niin matala, että vesi jäätyy. Nestemäistä vettä voi esiintyä ainoastaan sopivan matkan päässä Auringosta eli niin sanotulla elämänvyöhykkeellä.
Kuin pisara valtameressä
Karttapallosta havaitsee helposti, että valtameret peittävät yli puolet Maan pinnasta. Vesialueiden osuus siitä on 71 prosenttia. Siksi on ymmärrettävää, että kotiplaneettamme käsitetään ”siniseksi”. Maapallon meret eivät ole kuitenkaan erityisen syviä, joten vesimäärä on lopulta suhteellisen pieni.
Jos kaikki Maassa esiintyvä vesi kerättäisiin pyöreään säiliöön, sen läpimitaksi tulisi vain 1 400 kilometriä. Koska Maan halkaisija on 12 746 kilometriä, vesipallo näyttäisi planeetan rinnalla pieneltä tipalta.
Maassa on vettä 1,4 miljardia kuutiokilometriä eli 0,1 prosenttia sen tilavuudesta.
Monissa Auringon kiertolaisissa on enemmän nestemäistä vettä kuin maapallolla, mutta sitä ei esiinny niiden pinnalla. Edustava esimerkki on Jupiterin isot kuut Europa, Ganymedes ja Kallisto. Oletettavasti kaikissa niissä on paksun jääkuoren alla yli 100 kilometriä syvä valtameri. Kolmessa kuussa voi olla jopa 17 kertaa niin paljon vettä kuin Maassa.
Jupiterin kymmeniin kuihin kuuluva kolmikko muodostaa siten Aurinkokunnan mittavimman vesistön, joka vetää puoleensa elämän merkkejä avaruudesta etsiviä tutkijoita.
EUROPA: KAKSINKERTAINEN MÄÄRÄ VETTÄ
Europassa on 2,9 miljardia kuutiokilometriä vettä eli 18,2 prosenttia sen tilavuudesta.
Europan vedestä on eniten tietoa
Mahdollinen vesimäärä: Europan jääpeitteinen valtameri lienee noin 100 kilometriä syvä. Maan merien keskisyvyys on 4 kilometriä. Europassa voi olla kaksi kertaa niin paljon nestemäistä vettä kuin Maassa.
Todisteet vedestä: On melko varmaa, että Europassa piilee jään alla sula valtameri. Avaruusteleskooppi Hubble on paljastanut geysireitä, jotka suihkuttavat vettä 160 kilometrin korkeuteen jään pinnasta. Maassa toimivilla teleskoopeilla saatiin vuonna 2019 selville, että ryöpsähdykset sisältävät vettä. Lisäksi Europan jääkuori on varsin tasainen. Se vihjaa, että liikkuva vesi uudistaa sitä jatkuvasti.
GANYMEDES: VIISINKERTAINEN MÄÄRÄ VETTÄ
Ganymedeessä on 7,4 miljardia kuutiokilometriä vettä eli 7,9 prosenttia sen tilavuudesta.
Ganymedeen meri on 100 kilometriä syvä
Mahdollinen vesimäärä: Aurinkokunnan suurinta kuuta peittää 150 kilometriä paksu jääkerros. Tutkijat uskovat, että jään alla on 100 kilometriä syvä valtameri, jossa on yli viisi kertaa niin paljon vettä kuin Maassa.
Todisteet vedestä: Ganymedes on ainoa Aurinkokunnan kuu, jolla on magneettikenttä ja jossa esiintyy revontulia. Vuonna 2015 selvitettiin Hubble-avaruusteleskoopilla, kuinka kuun ja Jupiterin magneettikenttien vuorovaikutus vaikuttaa valon kulkuun. Kävi ilmi, että myös jollain kolmannella tekijällä on vaikutusta. Luontevin selitys on se, että kuussa on paljon sähköä johtavaa suolavettä.
KALLISTO: EHKÄ KYMMENKERTAINEN MÄÄRÄ VETTÄ
Kallistossa voi olla 14,3 miljardia kuutiokilometriä vettä eli 24,2 prosenttia sen tilavuudesta.
Kallisto voi olla runsasvetisin kappale
Mahdollinen vesimäärä: Jupiterin toiseksi suurin kuu voi kätkeä sisäänsä 250 kilometriä syvän valtameren. Sitä peittää 150 kilometriä paksu jää. Kallistossa saattaa siten olla yli kymmenen kertaa niin paljon nestemäistä vettä kuin Maassa.
Todisteet vedestä: Kalliston nestemäistä vettä koskeva oletus ei ole yhtä vahvalla pohjalla kuin Europan ja Ganymedeen. Kallisto kiertää Jupiteria paljon kauempana, ja siihen kohdistuu paljon heikompi jättiläisplaneetan painovoimavaikutus, joka voi pitää jään alla olevan veden nestemäisenä. Havaintojen mukaan Kallisto kuitenkin vaikuttaa Jupiterin magneettikenttään tavalla, joka vihjaa, että kuussa syntyy sähkövirtaa – ilmeisesti jään peittämässä suolavedessä.
Luotain lentää Aurinkokunnan suurimmalle vesialueelle
Avaruudesta elämää etsivät tutkijat tähtäävät Jupiterin kuihin. Monenlaisilla tutkimuslaitteilla varustettu JUICE-luotain suuntaa kohti Galilein kuita, joihin Europa, Ganymedes ja Kallisto kuuluvat. Tavoitteena on kartoittaa kuiden sisäänsä kätkemiä valtameriä. Tutustu jännittävään hankkeeseen täällä.