Jättiplaneetta kiertää minitähteä

Havainto Jupiterin kaltaisesta tähdestä, jonka kiertorata sijaitsee hyvin lähellä punaista kääpiötä, pakottaa muuttamaan teorioita aurinkokuntien muodostumisesta.

Havainto Jupiterin kaltaisesta tähdestä, jonka kiertorata sijaitsee hyvin lähellä punaista kääpiötä, pakottaa muuttamaan teorioita aurinkokuntien muodostumisesta.

Shutterstock

31 valovuoden päässä Maasta sijaitsee kohde GJ 3512. Sitä on pidetty kaksoistähtenä eli kahden toisiaan kiertävän tähden järjestelmänä.

Nyt Espanjassa Barcelonan autonomisessa yliopistossa on oivallettu, että kyse onkin aivan jostain muusta: kohde muodostuukin jättimäisestä kaasuplaneetasta, joka kiertää hyvin lähellä punaista kääpiötä.

Kaasujättiläinen pysyttelee yllättävän lähellä tähteään

/ 3

Kaasujätti GJ 3512 b sijoitettuna Aurinko­kuntaan

GJ 3512 b on lähes yhtä iso kuin sen tähti. Vieraan aurinkokunnan kaasuplaneetan läpimitta on peräti 70 prosenttia sen emotähden läpimitasta.

GJ 3512 b: läpimitta 136 311 km
Punainen kääpiö GJ 3512: läpimitta 194 730 km

1

Aurinko

Jupiter on pikkuruinen verrattuna Aurinkoon. Vaikka Jupiter on vain hieman isompi kuin GJ 3512 b, sen läpimitta on vain kymmenesosan Auringosta.

Aurinko: läpimitta 1 392 000 km
Jupiter: läpimitta 142 984 km

2

Merkurius

Aurinkokunnassa aurinkoa lähinnä kiertää Merkurius.

3
©

Yhdistelmä on epätavallinen, ja se haastaa tähänastiset käsitykset Jupiterin kaltaisten kaasujättiläisten syntytavasta.

Hiljattain havaittu kaasujättiläinen, GJ 3512 b, on laskelmien mukaan massaltaan vähintään 46 prosenttia Jupiterin massasta, kun taas punaisen kääpiön massa on vain 12 prosenttia Auringon massasta.

Käsitys kaasujättiläisten synnystä muuttui

Kappaleet ovat siten kooltaan paljon lähempänä toisiaan kuin Aurinko ja Aurinkokunnan suurin planeetta.

Lisäksi ne sijaitsevat lähempänä toisiaan. Kaasujättiläinen kiertää punaista planeettaa etäisyydellä, joka on pienempi kuin Auringon ja Aurinkokunnan pienimmän planeetan, Merkuriuksen, etäisyys, mikä on ollut iso yllätys tutkijoille.

Tähän asti on oletettu, että Jupiterin kaltaiset kaasujättiläiset muodostuvat kaksivaiheisessa prosessissa.

Calar Alto -observatorion tähtitieteilijät ovat laskeneet, että GJ 3512 b:n kiertoaika on seitsemisen kuukautta.

© Shutterstock

Tähteä kiertävästä kaasu- ja pölykiekosta tiivistyy ensin jäästä ja pienistä kivenmurikoista koostuva ydin.

Kun ytimen massa alkaa olla kymmenen kertaa Maan massa, sen painovoima on niin suuri, että se pystyy saamaan itselleen paksun, vedystä ja heliumista koostuvan kaasukehän.

Tavallisempaa kuin ensin luultiin

Espanjalaisastronomien tekemät tietokonesimulaatiot osoittavat, että GJ 3512 b ei ole voinut muodostua tällä tavalla.

Siihen olisi kulunut niin kauan, että kun ydin olisi ollut valmis, kaasut olisivat jo ehtineet karata kiekosta.

Sen sijaan kaasujättiläisen on täytynyt syntyä nopeammin esimerkiksi äkillisesti romahtamalla kaasusta ja pölystä.

Jos tämä pitää paikkansa, punaisia kääpiöitä saattaa kiertää luultua useampi kaasujättiläinen.