Eksoplaneetasta tukea Aurinkokunnan 9. planeetalle

Kaukana, 336 valovuoden päässä Maasta, sijaitsevan eksoplaneetan radan kartoitus tukee oletusta siitä, että Aurinkoa kiertää vielä tuntematon yhdeksäs planeetta.

Kaukana, 336 valovuoden päässä Maasta, sijaitsevan eksoplaneetan radan kartoitus tukee oletusta siitä, että Aurinkoa kiertää vielä tuntematon yhdeksäs planeetta.

M. Kornmesser/Hubble/ESA

Jo vuosikymmeniä on etsitty Aurinkokunnasta Planeetta Yhdeksäksi nimitettyä oletettua kiertolaista. Sen pitäisi kiertää Aurinkoa 13–26 kertaa niin kaukana kuin uloin tunnettu planeetta, Neptunus.

Yhdeksännestä planeetasta vihjaa se, että Aurinkokunnan laidalla kuusi pienehköä kappaletta kiertää niin, että ratoihin näyttää vaikuttavan painovoimallaan kappale, jonka massa on noin kymmenen kertaa Maan massa.

©

6 kiertolaista kielii 9. planeetasta

Oletus Aurinkokunnan laidalla kiertävästä Planeetta Yhdeksästä perustuu kuudesta Kuiperin vyöhykkeen kappaleesta tehtyihin havaintoihin. Niiden radat (sininen) ovat selitettävissä vain suuren, Neptunuksen radan (keltainen) takana soikeaa rataa (punainen) kiertävän kappaleen painovoimavaikutuksella.

Jos 9. planeetta on olemassa, se lienee tällainen:
Tyyppi: Kaasuplaneetta.
Halkaisija: 2–4 kertaa Maa.
Massa: 10 kertaa Maa eli 0,6 kertaa Neptunus.
Etäisyys Aurinkoon: 400–800 kertaa Maan ja Auringon väli.
Kiertoaika: 10 000–20 000 vuotta.

Oletusta Planeetta Yhdeksästä on horjuttanut käsitys, että kauas Auringosta on voinut tuskin syntyä suurta kiertolaista, jolla on vakaa rata. Havainnot 336 valovuoden päässä sijaitsevasta eksoplaneetasta pudottavat kuitenkin näkemykseltä pohjan pois.

Eksoplaneetta vastaa oletuksia

Nimen HD 106906 b saanut eksoplaneetta kiertää kaksoistähteä, joka on vain 15 miljoonaa vuotta vanha.

Planeettaa vuodesta 2004 seuranneet Kalifornian yliopiston tutkijat ovat todenneet sen radan soikeaksi ja vakaaksi. Etäisyys kaksoistähteen on keskimäärin 25 kertaa Auringon ja Neptunuksen väli – eli sijainti on sama kuin Planeetta Yhdeksällä pitäisi olla Aurinkokunnassa.

Liian iso paikkaansa

HD 106906 b on 11 kertaa niin iso kuin Jupiter. Näin kookkaita planeettoja ei voi syntyä mainitulla etäisyydellä tähteen, ja siksi on pitänyt keksiä selitys eksoplaneetan päätymiselle nykyiseen paikkaansa.

Eksoplaneetta HD 106906 b muodostui ilmeisesti lähellä kaksoistähteä ja sinkoutui myöhemmin ulommalle radalle. Näin on voinut tapahtua myös Aurinkokunnassa tuntemattomalle planeetalle.

© Ken Ikeda Madsen

1. Uusi planeetta lähestyi kaksoistähteä

Eksoplaneetta HD 106906 b muodostui siitä pöly- ja kaasukiekosta, joka ympäröi kaksoistähteä. Kiekon kitkavaikutuksen takia planeetta menetti vähitellen nopeuttaan ja kulkeutui siksi lähemmäs kaksoistähteä (vihreä nuoli).

© Ken Ikeda Madsen

2. Tähtien painovoima sinkosi planeetan kauas

Toisiaan kiertävien tähtien yhteinen painovoimavaikutus oli lähietäisyydellä hyvin voimakas. Kun planeetta tuli hyvin lähelle tähtiä, voimat työnsivät sen kierteiselle radalle (punainen nuoli), joka vei sen ulommaksi.

© Ken Ikeda Madsen

3. Vieras tähti vakautti planeetan radan

Pitenevän liikeradan seurauksena planeetta oli jo ajautumassa pois aurinkokunnastaan. Silloin ohittava tähti (keltainen nuoli) vaikutti siihen painovoimallaan niin, että radasta tuli vakaa mutta soikea (sininen nuoli).

Mahdollisesti kaksoistähden painovoimavaikutus pakotti planeetan kauemmas vievään kierteiseen liikkeeseen ja ohittava tähti vakautti lopulta sen radan.

Planeetta Yhdeksän on voinut käydä läpi saman tapahtumasarjan Aurinkokunnan lapsuudessa pian planeettojen syntymän jälkeen.