Jo vuosikymmeniä on etsitty Aurinkokunnasta Planeetta Yhdeksäksi nimitettyä oletettua kiertolaista. Sen pitäisi kiertää Aurinkoa 13–26 kertaa niin kaukana kuin uloin tunnettu planeetta, Neptunus.
Yhdeksännestä planeetasta vihjaa se, että Aurinkokunnan laidalla kuusi pienehköä kappaletta kiertää niin, että ratoihin näyttää vaikuttavan painovoimallaan kappale, jonka massa on noin kymmenen kertaa Maan massa.
Oletusta Planeetta Yhdeksästä on horjuttanut käsitys, että kauas Auringosta on voinut tuskin syntyä suurta kiertolaista, jolla on vakaa rata. Havainnot 336 valovuoden päässä sijaitsevasta eksoplaneetasta pudottavat kuitenkin näkemykseltä pohjan pois.
Eksoplaneetta vastaa oletuksia
Nimen HD 106906 b saanut eksoplaneetta kiertää kaksoistähteä, joka on vain 15 miljoonaa vuotta vanha.
Planeettaa vuodesta 2004 seuranneet Kalifornian yliopiston tutkijat ovat todenneet sen radan soikeaksi ja vakaaksi. Etäisyys kaksoistähteen on keskimäärin 25 kertaa Auringon ja Neptunuksen väli – eli sijainti on sama kuin Planeetta Yhdeksällä pitäisi olla Aurinkokunnassa.
Liian iso paikkaansa
HD 106906 b on 11 kertaa niin iso kuin Jupiter. Näin kookkaita planeettoja ei voi syntyä mainitulla etäisyydellä tähteen, ja siksi on pitänyt keksiä selitys eksoplaneetan päätymiselle nykyiseen paikkaansa.
Mahdollisesti kaksoistähden painovoimavaikutus pakotti planeetan kauemmas vievään kierteiseen liikkeeseen ja ohittava tähti vakautti lopulta sen radan.
Planeetta Yhdeksän on voinut käydä läpi saman tapahtumasarjan Aurinkokunnan lapsuudessa pian planeettojen syntymän jälkeen.