SPL
Nuori aurinkokunta

Aurinkokunta kasvoi kaaoksesta

Aurinkokunta on tarkoin järjestynyt siten, että sisimpänä on neljä pientä kiviplaneettaa ja uloimpana neljä suurta kaasuplaneettaa. Kaikki alkoi kuitenkin kaaoksesta, joka järjestyi fysiikan lakien vaikutuksesta.

Aurinkokunnassa vallitsee nykyään selkeä järjestys, mutta sen alussa kaikki oli yhtä kaaosta. Kaikkein uloimpana, missä oli kylmintä, syntyi jäästä ja pölystä koostuvia komeettoja. Aurinkokunnan sisäosissa oli sen sijaan liian kuumaa vedelle ja muille haihtuville aineille, ja siksi Maa ja muut sisäplaneetat koostuvat enimmäkseen silikaateista ja metalleista. Sisin planeetta, Merkurius, sisältää pääasiassa rautaa.

Merkurius

  • Ratanopeus: 170 500 km/h
  • Kiertoaika: 0,240846 Maan vuotta
NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Carnegie Institution of Washington

Venus

  • Ratanopeus: 126 072 km/h
  • Kiertoaika: 0,6151970 Maan vuotta
NASA/JPL

Maa

  • Ratanopeus: 107 218 km/h
  • Kiertoaika: 1,0000175 Maan vuotta
NASA

Mars

  • Ratanopeus: 86 677 km/h
  • Kiertoaika: 1,88 Maan vuotta
NASA/JPL/USGS

Ceres

  • Ratanopeus: 64 375 km/h
  • Kiertoaika: 4,60 Maan vuotta
NASA/JPL-Caltech/UCLA/MPS/DLR/IDA

Jupiter

  • Ratanopeus: 46 980 km/h
  • Kiertoaika: 11,87 Maan vuotta
NASA, ESA, and J. Nichols (University of Leicester)

Saturnus

  • Ratanopeus: 34 679 km/h
  • Kiertoaika: 29,66 Maan vuotta
NASA/JPL-Caltech/Space Science Institute

Uranus

  • Ratanopeus: 24 462 km/h
  • Kiertoaika: 84,07 Maan vuotta
NASA/JPL-Caltech

Neptunus

  • Ratanopeus: 19 555 km/h
  • Kiertoaika: 164,89 Maan vuotta
NASA/JPL

Pluto

  • Ratanopeus: 16 798 km/h
  • Kiertoaika: 248 Maan vuotta
NASA/Johns Hopkins University Applied Physics Laboratory/Southwest Research Institute

Eris

  • Ratanopeus: 12 370 km/h
  • Kiertoaika: 557 Maan vuotta
NASA/JPL-Caltech

Maapallo ja muut planeetat ovat kehittyneet pyörivästä kaasupilvestä lukemattomien pölyhiukkasten törmättyä toisiinsa vuosimiljoonien aikana.

Siinä pölypilvessä, josta koko Aurinkokunta sai alkunsa, kaasu ja pölyhiukkaset kiersivät kehää litteänä kiekkona. 99,9 prosenttia kaasusta painui kohti keskustaa, ja siitä muodostui Aurinko. Kaasu liikkui voimakkaina pyörteinä, mutta siitä huolimatta Auringon ympärille muodostui useita renkaita.

Renkaiden sisältämä aine sekoittui jokseenkin täydellisesti, mutta sitä ei juuri siirtynyt renkaasta toiseen. Kaikki hiukkaset kiersivät Aurinkoa samaan suuntaan ja lähes samassa tasossa. Siksi triljoonista epäjärjestyksessä liikkuneista ja toisiinsa törmäilleistä kappaleista kasautui vuosimiljoonien kuluessa kahdeksan planeettaa, joilla on hyvin säännölliset radat.

Jostakin syystä Marsin ja Jupiterin välille ei muodostunut planeettaa, vaan siellä on yli miljardi jäljelle jääneestä aineesta koostuvaa asteroidia. Niistä suurimmatkin ovat läpimitaltaan vain vajaat 1 000 kilometriä.

Nuori aurinkokunta

Varhaisessa Aurinkokunnassa "planeettojen idut" liikkuivat kaoottisesti. Törmäykset olivat väistämättömiä.

© University of Copenhagen/Lars Buchhave

Planeettojen pyöristyminen

Pian Aurinkokunnan muodostuttua siellä esiintyi sulaa kiviainesta pisaroina, joiden jähmettyessä niiden pintaan tarttui mineraali- ja metallirakeita. Kimpaleista kasvoi miljardeja planeettojen aihioita, jotka kiersivät Aurinkoa.

Vuosimiljoonien kuluessa aihiot törmäilivät toisiinsa ja kasvoivat. Silloin suurimpien kappaleiden painovoima oli niin suuri, että lähellä olleet pienemmät kappaleet sulautuivat niihin ja kaikkialla Aurinkokunnassa alkoi syntyä asteroidien kaltaisia taivaankappaleita.

Yhteentörmäyksissä suurimmat kappaleet kuumenivat tuhansia asteita. Tässä vaiheessa planeettojen ytimet muovautuivat pyöreiksi painovoiman vaikutuksesta.

Aurinkokunnan ulko-osissa neljä suurta planeetan ydintä veti puoleensa kaasua, joka asettui tiiviiksi kehäksi niiden ympärille. Aurinkokunnan sisäosissa oli sen sijaan liian kuumaa helposti haihtuville aineille, jotka siksi kulkeutuivat ulospäin osaksi kaasuplaneettoja ja niiden kuita.