Minne auringonvalon energia häviää?

Keskimäärin Maahan osuu Auringon valoa 352 wattia neliökilometriä kohden. Koska Maan pinta heijastaa valoa takaisin avaruuteen, planeettamme ei silti lämpene lämpenemistään.

Keskimäärin Maahan osuu Auringon valoa 352 wattia neliökilometriä kohden. Koska Maan pinta heijastaa valoa takaisin avaruuteen, planeettamme ei silti lämpene lämpenemistään.

Shutterstock

Maa saa kaiken aikaa lisää Auringon säteilyenergiaa, mutta planeetta ei siitä huolimatta muutu aina vain lämpimämmäksi, koska se luovuttaa samaa tahtia yhtä paljon energiaa kuin se vastaanottaa.

Kun säteet osuvat planeettaan, ne joko muuttuvat lämmöksi tai heijastuvat takaisin avaruuteen.

Kappaleen pinnan valonheijastuskyky ilmaistaan albedona eli heijastavuutena. Pinnan heijastama valo nähdään pinnan värinä. Kun pinta heijastaa kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia, se aistitaan valkoiseksi.

Valkoisen pinnan albedo on lähellä yhtä. Sen sijaan siinä tapauksessa, että pinta ei heijasta lainkaan valoa, se näyttää mustalta. Silloin pinnan albedo on nolla.

Suuri osa auringonvalosta jää ilmakehään

Maan ilmakehä, pilvet ja pinta heijastavat noin 30 prosenttia auringonvalosta, joten sen albedo on keskimäärin vähän yli 0,3.

Loput 70 prosenttia auringonvalosta jää ilmakehään ja maanpintaan ja lämmittää niitä.

Koska lämpöopin ensimmäisen pääsäännön mukaan energia säilyy mutta voi muuttaa muotoaan, ilmakehän ja maan lämpenevät molekyylit luovuttavat kaiken energian ennen pitkää infrapunasäteilynä, jonka aallonpituus on suurempi kuin näkyvän valon.