Miksi Auringon korona on pintaa kuumempi?

Auringon kaasukehän uloimman osan eli koronan lämpötila saattaa olla yli miljoona astetta, vaikka pinnalla lämpöä olisi ”vain” noin 5?500 astetta. Syy huimaan eroon on selviämässä japanilaisen Aurinkoa tarkkailevan Hinode-satelliitin mittausten ansiosta.

Auringossa oleva aine on olomuodoltaan plasmaa, jossa atomit ovat hajonneet positiivisiksi ioneiksi ja negatiivisiksi elektroneiksi. Plasma johtaa sähköä, ja tästä syystä magneettikentät vaikuttavat siihen. Auringon magneettikenttä on hyvin voimakas. Se saa ajoittain Auringon pinnalle muodostumaan plasmasta silmukkaprotuberansseja. Kaarimainen muoto johtuu siitä, että plasma seuraa magneettikenttää.

Uusien tutkimustulosten mukaan koronaa lämmittävät plasmassa etenevät sähkömagneettiset aallot. Ne on nimetty ruotsalaisen plasmafyysikon Hannes Alfvénin mukaan, joka ennusti niiden olemassaolon jo vuonna 1942. Alfvén päätteli, että ionien värähtelystä muodostuvat aallot pystyvät kuljettamaan koronaan energiaa plasman sinkoutuessa sinne saakka.

Tähän asti Alfvénin aaltojen olemassaolosta tai koronaa lämmittävästä vaikutuksesta ei ole ollut täyttä varmuutta. Hiljattain sekä Maassa sijaitsevat observatoriot että Hinode-satelliitti onnistuivat tarkkailemaan Alfvénin aaltojen etenemistä koronassa.

Hinoden tarkkojen mittaustulosten perusteella pystyttiin laskemaan, että Alfvénin aallot pystyvät siirtämään ohueen koronaan niin paljon energiaa, että se riittää nostamaan sen lämpötilan yli miljoonaan asteeseen. Ei tiedetä, ovatko Alfvénin aallot ainoa selitys sille, miksi korona on niin kuuma.