Solens kerne

Ennennäkemättömän tarkkoja kuvia Auringon kaasukehästä

Tällaisena et ole Aurinkoa nähnyt! Maailman suurimman aurinkoteleskoopin ensimmäiset viralliset kuvat. ☀️

Tällaisena et ole Aurinkoa nähnyt! Maailman suurimman aurinkoteleskoopin ensimmäiset viralliset kuvat. ☀️

Mikkel Juul Jensen

Maailman suurin aurinkoteleskooppi on koko nimeltään Daniel K. Inouye Solar Telescope . Se on osa USA:n kansallista aurinko-observatoriota. Inouye-teleskoopin suunnittelu alkoi 25 vuotta vuott sitten. Nyt sen ensimmäiset kuvat on julkaistu.

Teleskooppi on ottanut yhden kuvan Auringon pinnasta eli fotosfääristä ja kaksi kuvaa Auringon kaasukehän keskiosasta, kromosfääristä.

Inouye solteleskop

Inouye-aurinkoteleskooppi vihittiin virallisesti käyttöön 31. elokuuta 2022. Se oli kuitenkin ollut jo kaksi vuotta koekäytössä, ja ensimmäiset kuvat Auringosta otettiin kesäkuussa.

© NSO/AURA/NSF

Auringon uloin kerros

  • Korona: Auringon kaasukehän uloin kerros. Alkaa noin 2 100 kilometrin päästä Auringon näkyvästä pinnasta, fotosfääristä. Lämpötila vaihteen 500 000:sta miljooniin asteisiin.
  • Kromosfääri: Auringon kaasukehän keskiosa. Syvyys vaihtelee 400:sta 2 100 kilometriin. Lämpötila vaihtelee syvimmän kohdan 3 700 asteesta uloimman kohdan 7 700 asteeseen.
  • Fotosfääri: Auringon näkyvä pinta. Syvyys 4 00 kilometriä. Lämpötila syvimmällä 6 200 astetta, pinnalla 3 700 astetta.

Inoye-aurinkoteleskooppi on kuvannut Auringon pintaa eli fotosfääriä ja kromosfääriä eli kaasukehän keskiosaa.

Aurinko on kuumimmillaan ytimessä. Siellä lämpötila on 15 miljoonaa astetta, mutta matkalla kohti pintaa lämpötila laskee. Kun etäännytään pinnasta kohti koronaa, lämpötila taas nousee.

Koska Aurinko, niin kuin muutkin tähdet, koostuu kaasusta, sillä ei ole kiinteää pintaa. Toisaalla sillä on kaasukehä samaan tapaan kuin maapallolla on ilmakehä.

Inoye-teleskoopin erikoisuus onkin se, että se pystyy ottamaan erikseen kuvia Auringon pinnasta ja kaasukehästä. Nyt on ensimmäistä kertaa saatu tarkkoja kuvia Auringon kromosfääristä.

Normaalisti kromosfääri ei näy, vaan sitä on voitu kuvata vain auringonpimennysten yhteydessä, kun pimennetyn tähden ympärillä näkyy punainen reuna.

Auringon kromosfääri

Inouye-teleskoopin ottama kuva Auringon kromosfääristä.

© NSO/AURA/NSF

Ensimmäinen kuva kromosfääristä

Kuvan rakenteet voivat tuoda mieleen kalliorotkon, mutta ne koostuvat ohuista plasmasuihkuista, jotka nousevat Auringon kromosfäärin läpi ja jatkavat matkaansa jopa 10 000 kilometriä koronan sisään.

Auringon kromosfääri

Inouye-aurinkoteleskoopin ottama kuva Auringon kromosfääristä.

© NSO/AURA/NSF

Toinen kuva kromosfääristä

Tässä vähän tummemmassa kuvassa erottuu hyvin kaasukehän keskiosan eli kromosfäärin solurakenne. Jokainen solu on pinta-alaltaan noin kaksi kertaa Suomen kokoinen.

Kuvassa on 82 500 kilometrin levyinen alue, joka on alle kymmenesosa Auringon koko läpimitasta. Yksi pikseli vastaa 18 kilometriä. Alakulmassa on maapallo vertailukohtana.

Auringon pinta

Inouye-aurinkoteleskoopin ottama kuva Auringon pinnasta.

© NSO/AURA/NSF

Auringon pinta

Kuvassa näkyy Auringon pinta eli fotosfääri. Vaikka se näyttää kiinteältä, se on solumaisiksi rakenteiksi asettunutta plasmaa. Näitä soluja kutsutaan granuloiksi eli rakeiksi. Kunkin rakeen leveys on noin 1 600 kilometriä.

Odottaminen kannatti

Vaikka Inouye-teleskooppi vihittiin käyttöön 31. elokuuta, kuvat on otettu jo kesäkuun 3. päivänä, jolloin Aurinko oli lähes tarkalleen Haleakalāvuorella Mauin saarella Havaijilla sijaitsevan teleskoopin päällä.

Inouye-aurinkoteleskooppia on suunniteltu 25 vuotta. Rakennustyöt alkoivat vuonna 2013. Kustannukset ovat 344 miljoonaa dollaria. Teleskoopin 4-metrinen peili avaa Auringon tutkimiselle aivan uusia mahdollisuuksia.

solteleskop

Inouye-teleskooppi on maailman suurin Aurinkoa tarkkaileva teleskooppi. Sen peilin halkaisija on neljä metriä, mikä antaa poikkeuksellinen hyvän erottelukyvyn. Vasemmalla on kaaviokuva teleskoopin rakenteesta. Oikea kuva esittää valon kulun teleskoopissa.

© NSO/NSF

Aurinkoteleskoopin toiminnasta vastaa Yhdysvaltojen kansallinen tiedesäätiö NSF.

”NSF:n Inouye Solar Telescope on maailman tehokkain aurinkoteleskooppi. Se mullistaa Auringon tutkimuksen ja ymmärryksemme Auringosta”, kuvailee säätiön johtaja Sethuraman Panchanathan lehdistötiedotteessa.

”Sillä saadut tiedot antavat planeetallemme uusia mahdollisuuksia ennustaa aurinkomyrskyjä ja varautua niihin.”

Aurinkomyrskyt ovat kuuman plasman ja sähkömagneettisen säteilyn purkauksia. Maahan osuessaan myrsky voi katkaista sähkönjakelun ja internetyhteydet kuukausiksi.

solplet solteleskop

Inouye-teleskooppi otti ensimmäisen testikuvansa jo tammikuun 28. päivänä 2020. Kuvassa on auringonpilkku Auringon pinnalla. Auringonpilkut syntyvät magneettikenttien ja Auringon sisuksista nousevan kaasun yhteisvaikutuksesta. Auringonpilkku on viileämpi kuin ympäristönsä ja näyttää siksi tummalta. Auringonpilkkujen esiintyy näyttää olevan yhteydessä aurinkomyrskyihin. Tutkijoiden toiveissa, että aurinkomyrskyjä opittaisiin ennustamaan.

© NSO/AURA/NSF