Aurinko pyörii osissa

Aurinkopyörii akselinsa ympäri planeettojen tavoin. Pyörimistavassa on kuitenkin iso ero. Maa on kiviplaneetta, kiinteä kappale. Se pyörähtää ympäri vuorokaudessa eli 24 tunnissa. Aurinko taas on kuuma kaasupallo, jonka kaikki osat eivät liiku yhtä nopeasti. Jos Auringon päiväntasaajalle eli ekvaattorille kuvitellaan yksi piste, sen kierto akselin ympäri kestää noin 25 vuorokautta. Napojen läheisyydessä pisteen pyörähdysaika olisi taas 36 vuorokautta. Tämä johtuu siitä, että Auringon pinnan kaasumassat pystyvät liikkumaan toisistaan riippumatta. Auringon pyörimisliikkeen havaitsi jo Galileo Galilei 1600-luvulla. Hän oli ensimmäinen, joka tarkkaili tähtitaivasta kaukoputkella. Kun hän tutki Auringon pinnassa näkyviä tummia läikkiä eli auringonpilkkuja, hän huomasi niiden liikkuvan Auringon kiekon pinnalla. Pilkkujen liikkeen perusteella Galilei arvioi Auringon pyörähdysajaksi hieman yli neljä viikkoa. Havainto kävi Galileille kalliiksi, sillä jatkuva Aurinkoon tuijottaminen kaukoputkella heikensi hänen näköään. Auringon pyörimisliike saa sen magneettikentät taipumaan ja muodostamaan erilaisia kuvioita. Magneettikentät voivat ikään kuin lukittua Auringon pinnan kuumiin kaasuvirtauksiin. Kun kaasuvirtaukset liikkuvat, magneettikenttä seuraa niitä. Joissakin kohdissa magneettikenttä voi vahvistua niin paljon, että estää alla olevien kaasujen purkautumisen ylemmäs. Tällöin kohta jää ympäristöä viileämmäksi, jolloin muodostuu auringonpilkku. Auringonpilkut näkyvät tummina, koska niistä ei säteile yhtä paljon valoa kuin ympäristön alueilta. Auringon pyörähdysliike selittää, miksi auringonpilkut runsastuvat 11 vuoden jaksoissa. Se voi myös selittää sen, miksi jakson ensimmäiset pilkut ilmaantuvat alueille, jotka sijaitsevat kaukana ekvaattorilta. Auringon sisäosien kerrokset pyörähtävät akselinsa ympäri aivan kuin kiinteä kappale. Napa-alueiden ja ekvaattorin pyörähdysaika on sama. Aurinko pyörii samaan suuntaan kuin planeetat liikkuvat sen ympäri: Auringon pohjoisnavalta katsottuna vastapäivään.