1. Aurinko on oma G2V:mme
10 asiaa, joita et tiennyt Auringosta
Se kiitää eteenpäin 800 000 kilometrin tuntivauhdilla ja sisältää kaikki värit, ja sen pimennykset ovat todellisia onnenpotkuja. Keräsimme kymmenen mielenkiintoista faktaa Auringosta, elämämme antajasta.
Tähtitieteen luokittelussa Aurinkokuntamme keskustähti kuuluu luokkaan G2V, joten sitä voi kutsua keltaiseksi kääpiöksi.
Keltaiset kääpiöt, ja Aurinko niiden mukana, ovat kooltaan keskikokoisia tähtiä. Aurinko loistaa kirkkaammin kuin 85 prosenttia Linnunradan muista tähdistä. Auringon ikä on noin 4,6 miljardia vuotta, joten se on suunnilleen keltaisen kääpiön keskimääräisen eliniän puolivälissä.
2. Aurinko on miljoonien maapallojen kokoinen
Aurinko saa planeetat näyttämään kääpiöiltä
Miten iso Aurinko on? Auringon halkaisija on 1,39 miljoonaa kilometriä, Maan halkaisija puolestaan on 12,7 tuhatta kilometriä.
Auringon tilavuus on 1,4 x 10^27 kuutiometriä, mikä on täysin käsittämätön luku.
Jotta voisimme ymmärtää, miten paljon Aurinko on Maata suurempi, voidaan verrata, montako kertaa Maa mahtuu Aurinkoon.
Jos Aurinko olisi ontto, sinne mahtuisi 960 000 maapalloa, jos maapallot olisi pakattu sinne niin tiiviisti kuin mahdollista.
Jos sen sijaan tarkastellaan vain tilavuutta ja kuvitellaan, että maapallot voidaan pakata niin tiiviisti, että tilaa ei jää käyttämättä, Aurinkoon mahtuisi kaikkiaan huimat 1,3 miljoonaa maapalloa .
Jos maapallo litistettäisiin, Auringon pinta peittyisi 11 990 maapallolla.
3. Pimennys on onnenpotku
On onnenkauppaa, että Kuu onnistuu luomaan auringonpimennyksen.
Auringonpimennys tapahtuu, kun Kuu osuu Auringon ja Maan väliin ja estää valon pääsyn maapallolle. Se, että auringonpimennykset ovat ylipäänsä mahdollisia, on puhdasta onnenkauppaa.
Aurinko on 400 kertaa Kuuta suurempi, mutta Kuun etäisyys Maasta taas on 1/400 Maan ja Auringon välisestä etäisyydestä. Siksi noin paljon pienempi kappale pystyy tietyissä tapauksissa peittämään koko Auringon pinnan näkyvistä.
4. Auringolla on oma ratansa
Maa tunnetusti kiertää Aurinkoa, joka puolestaan kiertää Linnunradan keskustassa sijaitsevaa supermassiivista mustaa aukkoa. Aurinkokuntamme kierros mustan aukon ympäri kestää noin 240 miljoonaa vuotta.
Näin ollen Aurinko on kiertänyt ratansa tähän mennessä 18–20 kertaa, ja ihmisten olemassaolon aikana se on ehtinyt kulkea 0,0008 kierrosta.
5. Auringon pinta ei ole niin lämmin kuin ehkä luulet
Miten kuuma Aurinko on? Se riippuu siitä, mistä osasta Aurinkoa puhutaan.
Auringon pinnan lämpötila on noin 5 500 astetta, mikä ei ole ehkä niin kuuma kuin voisi olettaa. Esimerkiksi rauta sulaa 1 500 asteessa ja hitsausliekki voi olla jopa 10 000 astetta. Ihminen osaa siis tuottaa kuumemman lämpötilan kuin Auringon pinta.
Pinta ei kuitenkaan ole Auringon kuumin paikka. Lämpötila tähden kaasukehän ulko-osassa, koronassa, on yhdestä kolmeen miljoonaa astetta. Kaikkein kuumin paikka löytyy kuitenkin Auringon ytimestä, jossa lämpötila on uskomattomat 15 miljoonaa astetta.
6. Todellinen raskassarjalainen
Vaikka vain pieni osa Auringon massasta on kultaa, määrä on valtava.
Auringon massa on 1,989 x 10^30 kg – noin 333 tuhatta kertaa niin paljon kuin Maan ja 743 kertaa niin paljon kuin kaikkien Aurinkokunnan planeettojen yhteensä. Aurinko on Aurinkokunnan keskus ja myös sen painavin kappale. Se sisältää peräti 99,8 prosenttia koko Aurinkokunnan massasta.
Suurin osa jäljelle jäävistä 0,2 prosentista on Jupiterissa, joten maapallolle jää Aurinkokunnan massasta enää häviävän pienet rippeet.
Mistä Aurinko koostuu?
Astronomit voivat Auringon fotosfäärin, eli Auringon näkyvän osan, spektriä analysoimalla laskea, mistä aineista Aurinko koostuu. Tuloksien mukaan Auringon massasta 73,46 prosenttia on vetyä ja 24,85 prosenttia heliumia. Yhdessä nämä alkuaineet muodostavat 98,31 prosenttia Auringon massasta.
Näissä kahdessa prosentissa on myös hämmästyttävän suuri määrä kultaa. Arvioidaan, että Auringossa on kultaa 3 x 1021 kiloa.
Jos moinen kultamäärä sulatettaisiin pyöreäksi palloksi, pallon halkaisija olisi lähes yhtä pitkä kuin Ruotsi (Ruotsi pohjoisesta etelään on pisimmillään 1 572 kilometriä).
7. Täydellinen pallo
Havaijin yliopiston tutkijaryhmän onnistui vuonna 2012 mitata Auringon ekvaattorihalkaisijan ja napahalkaisijan välinen pituusero. Vaikka Auringon halkaisija on peräti 1,4 miljoonaa kilometriä, pysty- ja vaakasuoran halkaisijan välinen pituusero on vain kymmenkunta kilometriä.
Jos Aurinko kutistettaisiin rantapallon kokoiseksi, sen pysty- ja napahalkaisijan välinen pituusero olisi ihmishiuksen paksuutta pienempi. Aurinko onkin yksi kaikkein pyöreimmistä luonnon muovaamista palloista.
8. Aurinko on vitivalkoinen
Jos voisit katsoa Aurinkoa avaruudesta, se näyttäisi aivan valkoiselta.
Maasta katsottuna Aurinko näyttää usein keltaiselta, mutta se johtuu siitä, että ilmakehä pysäyttää osan Auringon säteilemistä, värejä synnyttävistä fotoneista. Jos Aurinkoa katselisi avaruudesta, se näyttäisi valkoiselta.
Auringon fotonit sisältävät itse asiassa kaikki tunnetut värit. Se näkyy esimerkiksi sateenkaaressa ja prismassa, johon Aurinko pääsee paistamaan.
9. Aurinko paistaa vuosi vuodelta voimakkaammin
Auringon ytimessä on käynnissä fuusioreaktio, jossa vety muuttuu heliumiksi. Heliumin määrän kasvu saa Auringon paistamaan entistä kirkkaammin – 10 prosenttia voimakkaammin miljardin vuoden kuluessa.
Miljardin vuoden päästä tähtemme siis mollottaa niin voimakkaasti, että maapallon vesi höyrystyy ja meidän tuntemamme elämänmuodot tulevat tiensä päähän.
10. Loppu tulee seitsemän miljardin vuoden päästä
Noin viiden miljardin vuoden kuluttua Aurinko kärventää Maan ja muuttuu sitten punaiseksi jättiläiseksi.
Kun tähtemme on kaksi kertaa nykyisen ikäinen, se on käyttänyt vetynsä loppuun ja alkaa muuttaa heliumia hiileksi. Silloin Aurinko alkaa laajeta ja muuttuu toisenlaiseksi tähdeksi, punaiseksi jättiläiseksi.
Merkurius ja Venus joutuvat Auringon nielaisemaksi, ja Maa saattaa mennä samaan kauppaan.
Elettyään 1 miljardi vuotta punaisena jättiläisenä Aurinko on käyttänyt kaiken energiansa ja luhistuu. Se päättää päivänsä valkoisena kääpiönä – tiukkaan pakattuna möhkäleenä, joka on massaltaan puolen Auringon veroinen ja kooltaan maapallon luokkaa.
Tutkijat arvioivat, että Auringon sammumiseen kuluu 7–8 miljardia vuotta. Sitä ei siis kannata vielä murehtia. Ehkäpä ihmiset ovat jo miljardeja vuosia aiemmin siirtyneet asumaan toiselle planeetalle, jonka tähti ei uhkaa nielaista sitä.