Taiteilijan näkemys troijalaisesta asteroidista 2020 XL5

Maan radalta löytyi uusi asteroidi

Tutkijat ovat vahvistaneet, että Maan kanssa samalla radalla kiertää asteroidi. Sen erityinen sijainti painovoimakentässä takaa sen, ettei se törmää Maahan eikä Aurinkoon.

Tutkijat ovat vahvistaneet, että Maan kanssa samalla radalla kiertää asteroidi. Sen erityinen sijainti painovoimakentässä takaa sen, ettei se törmää Maahan eikä Aurinkoon.

NOIRLab/NSF/AURA/J. da Silva/Spaceengine

Maan kiertoradalta on hiljattain löydetty asteroidi. Tämä vahvistettiin tuoreessa raportissa.

Asteroidi kiertää painovoimakentän erityisessä kohdassa, missä Auringon ja Maan painovoimat kumoavat toisensa, ja siksi ei sen enemmän planeetta kuin Aurinkokaan vedä kolmatta, pienempää kappaletta törmäyskurssille.

Uudesta naapuristamme voi tulla tärkeä väliasema avaruustutkimukseen, ja lisäksi se voi paljastaa uutta tietoa Aurinkokuntamme alkuvaiheista.

Kilometrin levyinen naapuri seuraa meitä vuosituhansia

Asteroidi on niin sanottu troijalainen, toisin sanoen se kiertää Aurinkoa samalla radalla toisen, suuremman taivaankappaleen kanssa.

Tämän tyypin asteroideja löydettiin ensin läheltä Jupiteria, jolla on troijalaisia sekä edessään että takanaan kiertoradalla. Ensimmäiset asteroidit nimettiin Troijan sodan hahmojen mukaan, ja sittemmin koko asteroidityyppi nimettiin troijalaisiksi.

Uusi troijalainen, 2020 XL5, on lähes 1,2 kilometriä leveä ja se koostuu todennäköisesti hiilestä, kertovat espanjalaistutkijat raportissaan.

XL5 on vasta toinen Maan radalta löydetty troijalainen. Vuonna 2010 löydettiin ensimmäinen, 2010 TK7, vuosikymmenien etsinnän jälkeen. Tähtitieteilijät ovat nimittäin tienneet troijalaisasteroidien olemassaolosta jo kauan – Jupiterilla niitä on yli 11 000, Neptunuksella 32, Marsilla 9 ja Uranuksella yksi.

Tähtitieteilijät arvelevat, että asteroideja on Maankin radalla enemmän. Ja nyt ne on helpompi löytää XL5:stä saatujen tietojen avulla.

Uudesta naapuristamme pitäisi myös olla helppo saada lisää tietoa, koska tutkijoiden laskelmien mukaan se pysyy samalla kiertoradalla Maan kanssa seuraavat 4 000 vuotta.

Painovoimakentän sokea piste suojaa asteroidia

Maan uuden naapurin olemassaolo havaittiin ensi kertaa joulukuussa 2020, mutta vasta nyt tutkijat ovat varmoja siitä, että XL5 todellakin on Maan troijalainen.

Kaaviokuva Maan ja Auringon välisistä Lagrangen pisteistä
© NOIRLab/NSF/AURA/J. da Silva/Spaceengine

Lagrangen pisteet

Kun pienempi kappale kiertää suurempaa, niiden välillä on viisi kohtaa, missä kappaleiden painovoimat kumoavat toisensa.

Kolmas – pieni – kappale voi säilyä näissä viidessä kohdassa, koska kiertävät kappaleet eivät vedä sitä puoleensa ja aiheuta muuten väistämätöntä törmäystä.

Uusi troijalainen asteroidi 2020 XL5 on pisteessä L4, toisin sanoen Maan edessä asteroidin ja Maan yhteisellä kiertoradalla.

Myös Maan ja Kuun välillä on Lagrangen pisteitä.

Asteroidin tarkkailu on hankalaa, koska se kiertää Aurinkoa samalla radalla kuin me. XL5:n saa näkyviinsä vain tietystä terävästä kulmasta – useimmin iltahämärissä, jolloin valo häiritsee tarkkaa kuvaamista.

Vaikka XL5:n kokoisen asteroidin isku tuhoaisi esimerkiksi Tokion kaltaisen suurkaupungin maan tasalle, ei uutta naapuriamme tarvitse pelätä.

Troijalaiset asteroidit kiertävät nimittäin suurempien kappaleiden radalla erityisissä kohdissa, missä Auringon painovoima kumoaa asteroidin lähimmän naapurin puoleensa vetävän voiman.

Maa ja Aurinko vaikuttavat yhtä voimakkaasti XL5:een, koska se sijaitsee Lagrangen pisteessä. Siinä ei oma planeettamme eikä Aurinko vedä pikku asteroidia törmäyskurssille.

Asteroidi voi auttaa astronomeja

Asiantuntijat toivovat, että XL5:stä tulee avaruustutkijoille tärkeä apulainen.

Kun asteroidi on kiertoradallaan lähinnä Maata, välimatkaa on silti vielä 11 miljoonaa kilometriä eli noin 30 kertaa niin paljon kuin Maasta Kuuhun.

2020 XL5 havaittiin ensi kerran tästä Mauna Kean huipulla Havaijilla sijaitsevasta observatoriosta.

© Shutterstock

Etäisyydestä huolimatta asiantuntijat arvelevat, että tulevaisuudessa on edullisempaa vierailla uudessa naapurissamme kuin Kuussa. Sitä ehkä voidaan aikanaan käyttää pitkien avaruuslentojen väliasemana, ja ehkä sieltä voidaan myös louhia kaivannaisia.

Raportin laatijoiden mukaan voivat XL5:n jatkotutkimukset myös valottaa sitä, miten troijalaiset asteroidit jäävät vangiksi Lagrangen pisteisiin ja mistä ne ovat peräisin.

Tutkimuksista toivotaan myös lisää tietoa aurinkokuntien, planeettojen, kuiden ja muiden taivaankappaleiden synnystä.