Lähimpänä Aurinkoa kiertävä asteroidi on löytynyt

On löydetty kolme komeaa asteroidia. Yksi niistä kiertää Aurinkoa lähempänä kuin mikään muu tunnettu asteroidi – ja toinen voi törmätä ennen pitkää Maahan.

On löydetty kolme komeaa asteroidia. Yksi niistä kiertää Aurinkoa lähempänä kuin mikään muu tunnettu asteroidi – ja toinen voi törmätä ennen pitkää Maahan.

On löydetty asteroidi, joka kiertää Aurinkoa lähempänä kuin mikään muu tunnettu asteroidi.

Lisäksi on löytynyt kaksi muuta asteroidia, joista toinen voi ennen pitkää törmätä Maahan.

Löytöjen takana on tähtitieteilijä Scott Sheppardin johtama yhdysvaltalaisen Carnegie Institution for Science -tiedejärjestön tutkimusryhmä, jonka artikkeli julkaistiin hiljattain The Astronomical Journal -lehdessä.

Asteroidit tulevat Auringon lähelle

Asteroidit 2021 LJ4 ja 2021 PH27 havaittiin jo viime vuonna, mutta niiden rataa päästiin analysoimaan perusteellisemmin vasta myöhemmin.

Läpimitaltaan reilun kilometrin olevat asteroidit sijaitsevat Auringon ja Maan välissä.

2021 PH27 herättää huomiota siksi, että se käy radallaan noin 20 miljoonan kilometrin päässä Auringossa. Välimatka on vähän yli 13 prosenttia Auringon ja Maan välisestä etäisyydestä.

Illustration 2021 PH27 asteroide merkur

2021 PH27:n kiertoaika on lyhyempi kuin minkään muun tunnetun Aurinkokunnan asteroidin. Sitä voidaankin pitää Aurinkokunnan nopeimpana asteroidina. Löytö tehtiin 570 megapikselin Dark Energy Cameralla. Tässä kuvassa 2021 PH27 näkyy oikeassa yläkulmassa Merkuriuksen edessä.

© CTIO/NOIRLab/NSF/AURA/J. da Silva/Wikimedia

Asteroidin keskinopeus on 106 kilometriä sekunnissa, ja sen lämpötila nousee noin 500 asteeseen silloin, kun se on lähimpänä Aurinkoa. Minkään muun tunnetun Aurinkokunnan kappaleen rata ei kulje yhtä läheltä Aurinkoa.

Lisäksi 2021 PH27 käy seuraavien tuhannen vuoden aikana hyvin lähellä Venusta ja mahdollisesti törmää siihen parin miljoonan vuoden kuluessa.

Uusiin löytöihin kuuluu myös asteroidi 2022 AP7, jonka suurin läpimitta on yli 1,5 kilometriä.

2022 AP7 kiertää viime vuoden puolella löydettyjä asteroideja kauempana Auringosta. Sen rata ulottuu Maan kiertoradalta Jupiterin kiertoradalle.

Kun massiivinen 2022 AP7 kulkee Maan radan yli, se sijaitsee toisella puolella Aurinkoa. Asteroidi lähestyy kuitenkin hitaasti Maata, joten on olemassa mahdollisuus, että se ennen pitkää törmää maapalloon.

Scott Sheppard toteaa New Scientistin haastattelussa, että riski on pieni:

"Kestää tuhansia ellei kymmeniätuhansia vuosia, ennen kuin asteroidi ilmestyy yötaivaalle ja mahdollisesti lähestyy Maata. Se ei tule Maan lähelle pitkään aikaan."

Kymmenen minuuttia aamulla ja illalla

Aurinkokunnan sisäosiin tulevia asteroideja on vaikea löytää Auringon ja Maan välistä. Syynä on se, että teleskoopit pitää suunnata Aurinkoon päin.

indre asteroider atira sol jorden

Maan radan sisäpuolella Aurinkoa (keltainen) kiertäviä asteroideja kutsutaan Atira-asteroideiksi. Vyöhyke on merkitty kuvaan vihreällä värillä. Planeetat ovat Mars (M), Venus (V), Merkurius (H) ja Maa (E).

© Kaidor/Wikimedia

Auringon voimakas säteily sokaisee ja jopa vahingoittaa teleskooppeja. Valo hankaloittaa havainnointia, ja taivaalta onkin vaikea erottaa muita kuin kaikkein kirkkaimpia kohteita.

Scott Sheppardin tutkimusryhmä keksi keinon välttää pahimmat ongelmat.

Havainnointi tapahtui kymmenen minuutin jaksoina aamulla ja illalla siinä vaiheessa, kun Aurinko oli aivan horisontin alapuolella. Hämärä helpotti teleskoopin käyttöä.

Lisäksi käytettiin DECam- eli Dark Energy Camera -nimistä kuvauslaitetta, joka on Chilessä toimivan CTIO-observatorion Victor M. Blanco -teleskoopin erikoisvalmisteinen kamera.

dark energy camera

Victor M. Blanco -teleskooppiin kuuluva Dark Energy Camera painaa ilman tukirakenteita ja vastapainoa noin 4 350 kiloa. Suunnilleen 3,6 metrin pituinen kokonaisuus on kiinnitetty sisäpuoliseen teleskooppirenkaaseen.

© Julia Campa/ResearchGate

Teleskooppi on suunniteltu toimimaan kirkkaassa auringonvalossa, mutta DECamilla yritetään havainnoida pimeää energiaa.

Koska kamera on herkkä etenkin infrapunasäteilylle ja sen kuvausala on laaja, ennen tuntemattomien asteroidien etsintä on helpottunut huomattavasti.

Tutkijoiden tavoitteena on selvittää useiden asteroidien rata ja täsmentää tietoja Aurinkokunnan kehityksestä.

blanco 4m teleskop

Myös nimellä Blanco 4m tunnettu Víctor M. Blanco -teleskooppi sijaitsee Chilessä toimivassa CTIO-observatoriossa (Cerro Tololo Inter-American Observatory).

© David Walker/Wikimedia