Normaalisti isot planeetat sinkoavat kaikki pienemmät taivaankappaleet radaltaan tai nielaisevat ne. Silti Jupiterin edellä ja jäljessä kiertää kaksi asteroidiryhmää, joita kaasujättiläisen painovoima ei näytä hetkauttavan.
Asteroideja kutsutaan troijalaisiksi, ja niiden välinpitämättömyys Jupiteria kohtaan selittyy siitä, että ne sijaitsevat niin sanotuissa Lagrangen pisteissä, joissa Auringon ja Jupiterin painovoimakentät kumoavat toisensa.
Kumpikin piste sisältää miljoonia asteroideja, jotka ovat seuranneet uskollisesti Jupiteria siitä asti, kun planeetta päätyi nykyiselle radalleen neljä miljardia vuotta sitten.
Tähtitiedettä kiinnostavat erityisesti troijalaiset asteroidit, sillä ne edustavat niitä alkuperäisiä kivestä ja jäästä koostuvia rakennuspalikoita, joihin Aurinkokunnan jättiläisplaneetat perustuvat.
Siksi Nasan seuraavat suuret asteroidienmetsästäjät – Lucy ja Psyche – lähetetään nimenomaan tuohon Aurinkokunnan kaukaiseen osaan, jossa ne muun muassa käyvät hyvin lähellä valtavaa metallikimpaletta.
Lucy jahtaa hiiltä ja jäätä
Lucy on ensimmäinen luotain, joka lentää kuuden troijalaisen luo ja tarkastelee niitä läheltä. Matkan ensimmäinen etappi on Jupiterin edessä kiertävät troijalaiset, ja luotaimen on tarkoitus tutkia asteroidien kahta päätyyppiä.
Ensimmäinen tyyppi on hiiliasteroidit, jotka ovat peräisin Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen ulko-osista. Toinen tyyppi on jääkappaleet, jotka ovat syntyneet Kuiperin vyöhykkeellä Neptunuksen takana.
Myöhemmin Lucy suuntaa kohti Jupiterin jäljessä liikkuvia troijalaisia tarkoituksenaan havainnoida kahta toisiaan kiertävää asteroidia. Asteroidiparit ovat tavallisia Kuiperin vyöhykkeellä, ja havaintojen odotetaan valottavan sitä, kuinka jääasteroidit syntyivät Aurinkokunnan ulko-osissa.
Metalliasteroidi saa vieraan 2026
Nasa aikoo tutkia muitakin kuin kivi- ja jääasteroideja. Vuonna 2022 lähetettävä Psyche-luotain alkaa kiertää vuonna 2026 samannimistä metalliasteroidia.
Asteroidi koostuu enimmäkseen raudasta ja nikkelistä, ja se on todennäköisesti Aurinkokunnan nykyisiä planeettoja edeltäneen noin Marsin kokoisen planeetta-alkion ydin.
Luotaimet ovat jo vierailleet kiviasteroideilla, jotka vertautuvat Maan vaippaan, ja hiiliasteroideilla, jotka toivat nuorelle maapallolle vettä ja elämän rakennuspalikoita.
Psychen tutkimukset valottavat sitä, millä tavalla planeettojen rautaydin muodostui, ja sitä, mikä osuus metalliasteroideilla oli maankuoren runsaiden metalliesiintymien syntymisessä.
Siten Psyche tarjoaa tutkijoille viimeisen osan Aurinkokunnan sisäplaneettojen kehitystä kuvaavaan palapeliin.