Maapallo on olemassaolonsa aikana kokenut monta maailmanlaajuista jääkautta, jolloin sen pinta on ollut kauttaaltaan jään peitossa.
Tällainen lumipallomaa syntyi esimerkiksi 2,4 miljardia vuotta sitten sen jälkeen, kun uudet happea tuottavat eliöt olivat muuttaneet ilmakehää niin, että kasvihuoneilmiö laantui.
Happi hajotti metaanikerroksen, joka oli siihen asti pitänyt Maan lämpimänä. Kuitenkin noin 2,2 miljardia vuotta sitten maapallo lämpeni nopeasti.
Tähän asti on oletettu, että muutos johtui rajusta tulivuoritoiminnasta, mutta yhdysvaltalainen Johnsonin avaruuskeskus esittää toisen syyn.
Isku aloitti Maassa uuden aikakauden
Tutkijat analysoivat Länsi-Australiassa sijaitsevan Yarrabubban kraatterin mineraaleja. Ne sisältävät uraania, joka ajan mittaan hajoaa lyijyksi. Määrittämällä näiden kahden alkuaineen suhde saatiin selville mineraalien ikä.
Ajoituksen mukaan kraatteri on 2,229 miljardia vuotta vanha ja siten peräisin siltä ajalta, jolloin lumipallomaa alkoi lämmetä yhtäkkiä.
Siksi Johnsonin avaruuskeskuksen tutkijat pitävät todennäköisenä, että lämpenemisen pani alulle asteroidi-isku.
Testatakseen oletustaan tutkijat selvittivät laskennallisesti, mitä tapahtuu, jos seitsemän kilometriä leveä asteroidi törmää 2–5 kilometriä paksuun jääpeitteeseen.
Laskelmien mukaan tällainen yhteentörmäys levittää pölyä tuhansien kilometrien säteelle ja nostaa 500 miljardia tonnia vesihöyryä korkealle ilmakehään.
Kumpikin tekijä voi lämmittää ilmastoa. Maanpinnalle laskeutuva tumma pöly pidättää enemmän auringonsäteilyn lämpöä, ja vesihöyry voimistaa heikkoa kasvihuoneilmiötä.
Siten asteroidi-isku saattoi siirtää Maan seuraavaan kauteen, jonka aikana elämä jatkoi kehitystään jäättömillä maa- ja merialueilla.