Asteroidi-isku sulatti jäisen maapallon

Australiassa sijaitsevan törmäyskraatterin iänmääritys on antanut uuden selityksen sille, miksi globaali jääkausi hellitti otettaan Maasta yli kaksi miljardia vuotta sitten.

Australiassa sijaitsevan törmäyskraatterin iänmääritys on antanut uuden selityksen sille, miksi globaali jääkausi hellitti otettaan Maasta yli kaksi miljardia vuotta sitten.

Shutterstock

Maapallo on olemassaolonsa aikana kokenut monta maailmanlaajuista jääkautta, jolloin sen pinta on ollut kauttaaltaan jään peitossa.

Tällainen lumipallomaa syntyi esimerkiksi 2,4 miljardia vuotta sitten sen jälkeen, kun uudet happea tuottavat eliöt olivat muuttaneet ilmakehää niin, että kasvihuoneilmiö laantui.

Happi hajotti metaanikerroksen, joka oli siihen asti pitänyt Maan lämpimänä. Kuitenkin noin 2,2 miljardia vuotta sitten maapallo lämpeni nopeasti.

Tähän asti on oletettu, että muutos johtui rajusta tulivuoritoiminnasta, mutta yhdysvaltalainen Johnsonin avaruuskeskus esittää toisen syyn.

©

Vanhimman tunnetun kraatterin ikä määritettiin

Yarrabubban kraatteri (punainen) sijaitsee Australiassa alueella, jonka peruskallio on kolmen miljardin vuoden takaa (keltainen).

Nyt tiedetään, että kraatteri on ollut olemassa 2,229 miljardia vuotta, joten se on maapallon vanhin tunnettu törmäyskraatteri.

Asteroidi-isku ja globaalin jääkauden päättyminen sopivat ajallisesti yhteen.

Isku aloitti Maassa uuden aikakauden

Tutkijat analysoivat Länsi-Australiassa sijaitsevan Yarrabubban kraatterin mineraaleja. Ne sisältävät uraania, joka ajan mittaan hajoaa lyijyksi. Määrittämällä näiden kahden alkuaineen suhde saatiin selville mineraalien ikä.

Ajoituksen mukaan kraatteri on 2,229 miljardia vuotta vanha ja siten peräisin siltä ajalta, jolloin lumipallomaa alkoi lämmetä yhtäkkiä.

Siksi Johnsonin avaruuskeskuksen tutkijat pitävät todennäköisenä, että lämpenemisen pani alulle asteroidi-isku.

Testatakseen oletustaan tutkijat selvittivät laskennallisesti, mitä tapahtuu, jos seitsemän kilometriä leveä asteroidi törmää 2–5 kilometriä paksuun jääpeitteeseen.

Asteroidin törmääminen Maahan yli kaksi miljardia vuotta sitten päätti maailmanlaajuisen jääkauden. Törmäys nostatti ilmaan paljon pölyä ja vesihöyryä, ja kumpikin tekijä lämmitti maapalloa.

©

Ennen törmäystä

Auringon säteilyenergia karkasi maasta
Jääpeitteinen maapallo heijasti melkein kaikki auringonsäteet takaisin avaruuteen. Myöskään ilmakehä ei pystynyt pidättämään lämpöä, koska kasvihuoneilmiö oli heikko.

©

Törmäyksen jälkeen

Pöly ja höyry pidättivät lämpöä
Asteroidi-iskun jälkeen jäätä peitti pöly, joka imi itseensä enemmän Auringon säteilyenergiaa. Lisäksi ilmakehään nousi paljon vesihöyryä, joka voimisti kasvihuoneilmiötä.

Laskelmien mukaan tällainen yhteentörmäys levittää pölyä tuhansien kilometrien säteelle ja nostaa 500 miljardia tonnia vesihöyryä korkealle ilmakehään.

Kumpikin tekijä voi lämmittää ilmastoa. Maanpinnalle laskeutuva tumma pöly pidättää enemmän auringonsäteilyn lämpöä, ja vesihöyry voimistaa heikkoa kasvihuoneilmiötä.

Siten asteroidi-isku saattoi siirtää Maan seuraavaan kauteen, jonka aikana elämä jatkoi kehitystään jäättömillä maa- ja merialueilla.